Italiassa 1900-luvun puolivälissä järjestetyt Milanon triennaalit ovat vaikuttaneet suomalaiseen muotoiluun enemmän kuin uskoisikaan. Taideteollisen menestystarinan aarteisiin pääsee tutustumaan Suomen lasimuseon kesänäyttelyssä Riihimäellä.
RIIHIMÄELLÄ SIJAITSEVAN Suomen lasimuseon kesänäyttely Milanon ihme vie matkalle kotimaisen lasimuotoilun ja taideteollisuuden kultakauteen, joka puhkesi täyteen loistoonsa 1900-luvun puolenvälin Milanon triennaaleilla. Voi jopa sanoa, että triennaalit tekivät suomalaisesta lasimuotoilusta sen, jona sen tänä päivänä tunnemme.
Etenkin 1950-luvun triennaaleilla Suomen osastot herättivät ihastusta ja laajaa huomiota. Ikimuistoisin oli vuonna 1951 järjestetty Milanon yhdeksäs triennaali, jossa suomalaiset taiteilijat ja muotoilijat saivat yhteensä kuusi pääpalkintoa, kolme kunniadiplomia, kuusi kultamitalia ja seitsemän hopeamitalia.
”Suomen ei pitänyt alun perin edes ottaa osaa triennaaliin, sillä hankkeelta puuttui rahoitus. Tapio Wirkkala mainitsi kuitenkin ideasta Wärtsilä-Arabian PR-päällikölle H. O. Gummerukselle, joka innostui ja järjesti rahat valtiolta ja yksityisiltä yrityksiltä. Seurauksena oli Milanon ihme”, kertoo Suomen lasimuseon amanuenssi Uta Laurén.
Milanon ihme -näyttelyyn on koottu yhteensä noin 300 lasi-, hopea-, keramiikka-, tekstiili- ja puuesinettä vuosilta 1933–1973. Esillä ovat esimerkiksi Tapio Wirkkalan Kantarelli- ja Jäävuori-maljakot sekä Lehti-vati, Gunnel Nymanin Ruusunlehti-malja sekä Rut Brykin Madonna-seinälaatta. Esineistö on peräisin Suomen lasimuseon omista kokoelmista sekä Designmuseosta, Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiöstä ja yksityiskokoelmista.
”Sellaisiakin teoksia on nähtävillä, joiden ei ole aiemmin tiedetty olleen esillä triennaaleissa. Triennaalien esineistöstä ei ole olemassa kattavia teosluetteloita, joten olemme saaneet tehdä paljon selvitystyötäkin”, Uta Laurén valottaa.
Triennaalimenestyksen myötä suomalaisten lasimuotoilijoiden pelkistetty tyyli ja vahva materian taju jättivät jälkensä myös maailmankuuluun Muranon lasitaiteeseen.
”Muranolaiset olivat hyvin otettuja suomalaisten taiteilijoiden töistä. He reagoivat kohtaamiseen kahdella tavalla: toisaalta pyrkivät omaksumaan suomalaisten eleettömyyden, pelkistämisen ja puhdaslinjaisuuden – toisaalta puolustivat historialleen tyypillisten värien ja tekniikoiden tarjoamia mahdollisuuksia”, sanoo italialainen lasitaiteen tuntija Aldo Bova.
Näyttelyyn liittyy myös monipuolista oheisohjelmaa, kuten esitelmiä, videosarjoja sekä syksyllä järjestettävä Lasintunnistuspäivä. Näyttelyarkkitehtuurin on suunnitellut Pentagon Design, jonka designjohtaja Sauli Suomelan yksityisnäyttely Structural Landscapes on myös esillä Riihimäen lasimuseon kesässä.
Milanon ihme -näyttely Suomen lasimuseossa Riihimäellä 7.5.–17.10.2021.
Katso myös:
• Parvs-kustantamon Lasin ja keramiikan mestarit -kirjasarja >
Toimitus: Nora Uotila Kuvat: Timo Syrjänen, Rauno Träskelin, Sauli Suomela ja Suomen lasimuseo