1970-luvun talo Turun saariston rauhassa seisoi vuosikymmeniä tyhjillään. Anna ja Tuomas rakastuivat Villa Naguun ja toivat sinne jälleen elämää. Hyvästi kellastuneet puupinnat ja tervetuloa uusi raikkaus!
Asukkaat:
Anna Ritakallio-Mäkelä ja Tuomas Mäkelä sekä kuusivuotias tytär Aida. Anna ja Tuomas ovat Bo LKV:n perustajia. Perhe asuu Turun keskustassa. Vapaa-ajankoti on arkkitehti Sigvard Eklundin suunnittelema 1970-luvun talo Nauvossa, Turun saaristossa. Neljän huoneen ja keittiön mökissä on 95 neliötä. Villa Nagua voi vuokrata Airbnb:n kautta.
TALO EHTI OLLA tyhjillään liki 30 vuotta. Arkkitehti Sigvard Eklund oli suunnitellut sen 1970-luvulla perheelle, joka halusi viettää lomiaan Nauvon saariston rauhassa. Vuosien varrella perhe muutti maailmalle ja jäi sinne pysyvästi.
Muutama vuosi sitten Anna Ritakallio-Mäkelä ja Tuomas Mäkelä kuulivat ystäviltään talon tulleen myyntiin. He innostuivat siitä osin siksi, että Annan vanhempien kesämökki sijaitsee vain kahden tontin päässä ja seutu oli jo heille tuttu.
Moni turkulainen lomailee Nauvossa, jonka eloisa kirkonkylä viehättää pariskuntaa. Anna ja Tuomas asuvat aivan Turun keskustassa, Aurajoen rannassa. Pariskunta pohtikin aluksi, onko heistä kaupunkilaisista mökkielämään. Tunnin matka kotiovelta Villa Naguun tuntui kuitenkin täydelliseltä etäisyydeltä.
Tuomas, mikä sai kaupunkilaiset haaveilemaan kakkoskodista Nauvossa?
”Elämme kiireistä kaupunkilaiselämää ja nautimme siitä, että voimme poiketa kävellen ravintolaan ja palvelut ovat lähellä. Matkustaminen on intohimomme, ja pyrimme matkustamaan niin usein kuin työt antavat periksi. Toisaalta kaipasimme paikkaa rauhoittumiselle ja oleskelulle perheen kesken. Olemme viettäneet Nauvossa paljon aikaa myös veneillen ja ystäviemme mökeillä. Pieni epäilys kaihersi mieltämme: tulisiko Nauvoon mentyä tarpeeksi usein, jotta talo ei seisoisi tyhjillään.
Hyvä ystävämme Anna Helminen, jonka kanssa olen pitkään suunnitellut ja remontoinut asuntoja, lähti mukaan projektiin. Ostimme paikan puoliksi, mutta minä otin vastuun remontista, sen suunnittelusta ja organisoinnista. Sovimme, että meillä on mahdollisuus lunastaa paikka itsellemme, jos siihen rakastumme. Näin sitten kävi viime syksynä, ja nyt Villa Nagu on kokonaan meidän.”
Anna, mikä talossa hurmasi niin, että halusitte sen itsellenne?
”Villa Nagu vei sydämemme. Huomasimme, että Nauvoon tulo oli omanlainen positiivinen pakkomielle: haaveilimme jo alkuviikosta siitä, että perjantaina pakkaamme auton ja lähdemme mökille. Kiire ja stressi jäävät viimeistään lossimatkalle. Saareen saapuminen tekee meille kaikille todella hyvää.”
Kalusteita on hankittu vain ehdottoman tarpeelliset. Anna ja Tuomas halusivat antaa Villa Nagun seinäalasta tilaa mieluummin ikkunoille kuin tavaroille.
Miten parantelitte taloa, Tuomas?
”Talo kaipasi mittavaa remonttia. Uusimme kaikki pinnat, hioimme lattiat ja muutimme huonejakoa. Vaatehuoneen paikalle remontoimme kylpyhuoneen ja saunan. Keittiö ja sisäkatot uusittiin, ja sisäovet korvattiin liukuovilla. Puhkoimme aukkoja isoille ikkunoille. Koko meren puoleinen seinä korvattiin lasilla. Ruokailutilan seinä ja pieni ikkuna vaihtui koko seinän kokoiseen lasiliukuoveen. Olohuoneen ikkunaseinä kunnostettiin ja sen puuosat käsiteltiin mustiksi.”
Miten teitte talosta omannäköisen?
”Remontointi on meille ominaista. Olemme kunnostaneet monia asuntoja perheellemme. Suunnittelin remontin, tein kaikki materiaalivalinnat ja sisustin talon. Remontin hoitivat tutut ammattimiehet. Kotimme ovat tyypillisesti aika vaaleita, mutta täällä on voimakas väriskaala. Takasta poimimme sisustukseen tiilenpunaa, luonnosta vihreää ja harmaata. Musta sopii talon ilmeeseen luontevasti.
Olemme viimeistelleet sisustusta matkamuistoilla, kuten makuuhuoneiden makrameilla ja koristeellisilla tyynyillä. Annoimme talolle nimen Villa Nagu, joka viittaa sen sijaintiin.”
Kellastuneet puupinnat ja punatiili ovat haastavia sisustajalle. Miten onnistuitte saamaan mökistä raikkaan?
”Luulen, että kokonaisuus toimii valtavan hyvin juuri siksi, että yhdistimme maltilla vanhaa ja uutta. Halusimme säästää talon ilmeen ja kunnioittaa arkkitehtonista tyyliä. Kellastuneet puupinnat saivat lähteä. Teimme harkittuja muutoksia, jotka valmiina näyttävät mielestämme siltä, että ne olisivat voineet olla täällä aina.
Suurimpia muutoksia oli, että avasimme kaikkiin tiloihin suuria aukkoja uusille ikkunoille, jotka alkavat jo lattian tasosta ja jatkuvat korkealle. Ne antavat ympäröivän metsän tulla osaksi sisätilaa. Musta väri yhdistää tiloja nyt myös ikkunanpuitteiden värinä.”
Anna, onko mökki muuttanut teitä kaupunkilaisia?
”Arvostamme saaren rauhaa, hiljaisuutta ja hidasta päivärytmiä. Kaikki tekeminen Villa Nagussa poikkeaa elämästämme kaupungissa. Saatamme laittaa eväät ja lähteä metsään seikkailemaan. Samoilemme, tuijotamme merta saunassa ja poimimme havuja maljakkoon. Luonto on olemisessa läsnä aivan eri lailla kuin kaupungissa. Tv:n olemme piilottaneet kaappiin emmekä sitä juurikaan katso.”
Tuomas, mitkä ovat lempipuuhanne täällä?
”Ehdottomasti ruoanlaitto; nautin siitä, kun siihen on kunnolla aikaa. Ruokaa saatetaan valmistella aamusta asti iltaa varten. Aida piirtää täällä paljon, ja me kuuntelemme musiikkia. Meille on syntynyt tapa, että aamulla viihdymme pitkään vuoteessa. Jompikumpi nousee keittämään kahvit ja palaa tarjottimen kanssa sänkyyn. Katselemme merelle ja vain olemme.”
Inspiroidu tyylistä
Teksti: Jonna Kivilahti Kuvat: Krista Keltanen
Juttu on julkaistu aiemmin Avotakan numerossa 11/2020.