Vaaleanpunaisella maustettu unelmakolmio Käpylässä

60 neliön kolmio Helsingin Käpylässä muuntui sopivaksi viidelle hengelle, kun sisustamisesta innostunut perheenisä ideoi kekseliäitä ratkaisuja.

Asukkaat:

Tapahtumatuottaja Katri Hyvärinen ja äänisuunnittelija Tomi Rajala sekä Iiris, 12, Seela, 10, ja Hermanni, 5.Perheen kolmio on arkkitehti Hilding Ekelundin piirtämässä kerrostalossa vuodelta 1939 Helsingin Käpylässä. Neliöitä on 60,5.

TOMI RAJALA SUKELSI sisustusmaailman saloihin, kun hän työskenteli kolme vuotta Huvila & huussi -tv-ohjelman äänittäjänä.

”Huomasin, että asukkaiden huomio kiinnittyi aina ensimmäisenä rohkeaan yksityiskohtaan ja väriin”, Tomi sanoo.

Tomin perheen kodissa Helsingin Käpylässä huomion vievät olohuoneen vihreä kukkatapetti ja keittiön vaaleanpunainen seinä. Rehevän tapetin paikalla ollut hempeän roosa seinä alkoi tuntua Tomista liian laimealta, kun sohvankin sävy on samasta väripaletista. Tomin empiessä värivaihtoehtoa löytyi ratkaisu taidemuseossa Amsterdamissa.

”Van Gogh -museo on suosikkimme. Tomi alkoi maalausten inspiroimana miettiä tapettia ja löysi rautakaupasta hienoja Van Gogh -sarjan tapetteja. Minä tein lopulta valinnan”, Katri Hyvärinen toteaa.

Perhe muutti kylämäiseen Käpylään Alppiharjusta kymmenen vuotta sitten, kun heitä oli vielä kolme. Vehreä kaupunginosa on tunnettu 1920-luvun puutaloistaan ja 30-luvun lopussa rakennetuista kerrostaloistaan. Käpylässä on harvoin tarjolla lapsiperheelle sopivia kerrostalokolmioita, ja jos on, ne myydään puskaradion kautta.

”Olin esikoiseni kanssa puistossa, kun kuulin siellä ystäväperheeltä myyntiin tulevasta hyväkuntoisesta kolmiosta Käpylässä. Meillä kävi tuuri. Saimme napattua tämän”, Katri kertoo.

Kun perhe kasvoi, kolmen lapsen ja kahden makuuhuoneen yhtälö piti ratkaista uudenlaisella tilajaolla lasten varttuessa. Perheen esikoinen Iiris kaipasi omaa huonetta. Onneksi Tomi on haka tilasuunnittelussa. Perheenisän ensimmäisessä muutossuunnitelmassa keittiö siirtyi osaksi olohuonetta ja keittiöstä tuli kahden nuorimman lapsen yhteinen huone.

”Keittiön siirto osoittautui teknisesti ja taloudellisesti niin haastavaksi, että hylkäsimme idean.”

Tomi keksi, että keittiön viereisen makuuhuoneen voisi jakaa väliseinällä kahtia. Iiris sai oman huoneen, ja vanhemmille jäi parisängyn mentävä makuualkovi. Olohuoneen päätyseinään puhkaistiin pariovien levyinen aukko alkovia varten.

”Samaa sävyä on nyt vähän jokaisessa huoneessa. Se on sisustuksen vaaleanpunainen lanka.”

”Olen hyvä ideoimaan mutta remontoimisessa katsoin parhaaksi käyttää ammattilaista”, Tomi toteaa. Keittiö uusittiin kokonaan remontissa, ja Tomi sai hyvän syyn päästä eroon vanhoista yläkaapeista. Hän purki ne ensimmäisenä myös perheen edellisen kodin keittiöstä.

”Meillä on ollut yläkaapeista aikamoista vääntöä. Katri arvostaa käytännöllisyyttä. Hän on meillä se järjen ääni”, Tomi sanoo. Näkemyseroista huolimatta Katri pitää miehensä sisustusideoista, kuten vaikkapa keittiön puoliksi laatoitetusta tyhjästä seinästä ja vaaleanpunaisesta väristä.

”Samaa sävyä on nyt vähän jokaisessa huoneessa. Se on sisustuksen vaaleanpunainen lanka”, Tomi sanoo nauraen.

Sisustamisesta innostunut mies lukee kotimaisia sisustuslehtiä ja seuraa Instagramia. Sisustusideoiden metsästys on kausiluontoista. Into yltyy, kun on tarve tehdä kotiin uudistuksia.

”Tällä hetkellä olen innostunut paneloinneista. Sain luvan laittaa makuualkovin seinään sormipaneelia. Kun saan vision, sitä pitää kokeilla.”

Lapsiperheen kodin pitää olla leikkiystävällinen ja kestää kolhuja. Olohuoneessa on voimistelurenkaat ja puolapuut kiipeilyä varten. Katri ja Tomi pitävät selkeästä sisustuksesta ja tilan tunnusta. Lapsilla pitää olla tilaa leikkiä.

Tomi ja Katri ovat hankkineet huonekaluja uutena ja käytettyinä. Uusin tulokas on siro sohva, joka korvaa Tomin isoäidin turkoosilla villakankaalla uudelleen verhoillun 70-luvun keinonahkasohvan. ”Meille tuli sellainen olo, että koti kaipaa raikkaampaa sohvaa”, Tomi toteaa.

Olohuoneen parvekkeelta on suora näköyhteys koulun pihalle. Desibelit nousevat naapurustossa melko korkealle välituntien aikana. ”Olen tehnyt vuoden etätöitä, ja on ihana kuunnella lasten hälinää. Voin tavata omia lapsiani välitunnilla”, Katri kertoo.

Yhteisöllisyys on Tomin ja Katrin mielestä parasta omassa kotikaupunginosassa. Lapset leikkivät kavereidensa kanssa korttelipihoilla, ja ystäväperheet tapaavat toisiaan taloyhtiön pihagrillin ääressä.

Teksti: Anna Aromaa Kuvat: Antti Rintala

Juttu on julkaistu alun perin Avotakassa 6/2021.