Satavuotias hirsitalo Pietarsaaressa sisustettiin vintagekalusteilla ja tanskalaisilla uutuuksilla. Tunnelma on niin hyvä, että perheen isäkin luopui suunnitteilla olleesta merenrantatalosta.
Asukkaat:
Muotoilija-graafikko Anna Wallendahl, arkkitehti Viktor Nylund ja Liv-tytär sekä ranskanbulldoggi Igor ja kissanpentu August. Koti on vuonna 1914 rakennettu 253 neliön hirsirakenteinen omakotitalo Pietarsaaressa, Skatan kaupunginosassa.
VIELÄ PARI VUOTTA SITTEN arkkitehti Viktor Nylund ei olisi ajatellutkaan muuttavansa muotoilija-graafikkopuolisonsa Anna Wallendahlin kanssa vanhaan omakotitaloon. Olihan Viktor vastikään piirtänyt perheelleen pelkistetyn betonielementtitalon merenrantatontille. Talossa tulisi olemaan paljon avointa tilaa, ja sen isot ikkunat antaisivat merelle.
Kohtalo puuttui peliin, ja suunnitelmat jäivät piirustuspöydälle. Viktor sai kuulla, että Pietarsaaren vanhassa Skatan työläiskaupunginosassa oli myytävänä eräs satavuotias hirsitalo.
”Olimme käyneet Annan kanssa usein Skatassa iltakävelyllä ihailemassa alueen värikkäitä puutaloja. Ajattelimme joka kerta, että haluaisimme asua juuri tässä talossa”, Viktor kertoo.
Muuttopäätökseen vaikutti varmasti sekin, että Viktorin arkkitehti-isä on suunnitellut talon pieteetillä toteutetun remontin ja laajennuksen kolmekymmentä vuotta sitten. Talo tuntui kaiken kaikkiaan Annan ja Viktorin mielestä heti hyvin kotoisalta.
Ja mikä talo! Kookas, kaksikerroksinen ja komea. Siinä on suuret ruutuikkunat ja lasiveranta, josta on sisäänkäynti korkeaan halliin.
Siellä odottaa oikea vastaanottokomitea. Kolmevuotias Liv, tuhiseva ranskanbulldoggi Igor ja kissanpentu August, joka tekee hepuliloikkia koiran ympärillä. Liv tarttuu hihaan ja haluaa heti ensimmäisenä esitellä piirustuspöytänsä, joka sijaitsee Lundia-hyllyn alimmalla tasolla vanhempien työhuoneessa. Tytön lehtiöt ja värikynät ovat yhtä hyvässä järjestyksessä kuin äidin ja isän työvälineet.
Harmaan työhuoneen vieressä on lokoisa oleskelutila, jonka sohvalta avautuu näkymä roosaan olohuoneeseen ja vihertävään ruokailutilaan. Anna laati huonekohtaiset värisuunnitelmat ja valitsi värit sillä periaatteella, että ne sopivat toisiinsa.
”Vanhan talon tyyliin kuuluu, että huoneet ovat eri väriset. Värien luoma tunnelma korostuu, kun huoneet ovat perätysten”, Anna sanoo.
”Vanhan talon tyyliin kuuluu, että huoneet ovat eri väriset.”
Mieluisat sävyt löytyivät perinnevärikartasta, jossa on pehmeitä ja murrettuja sävyjä. Pohjoispuolen huoneisiin Anna valitsi lämpimiä sävyjä ja eteläpuolen valoisiin huoneisiin kylmiä. Väreihin hän hullaantui aikoinaan isänsä Rolf Wallendahlin maalikaupassa.
”Pääsin lapsena maalaamaan huonekaluja ja seiniä sekä kokeilemaan tapetointia”, Anna muistelee.
Aikaisemmin Anna ja Viktor asuivat modernissa kattohuoneistossa kaupungin keskustassa. Koti oli loft, jossa kaikki oli valkoista ja pelkistettyä, huonekaluja myöten. Täällä ei ole yhtään kalustetta entisestä kodista.
”Elämäntilanteemme oli tuolloin toisenlainen. Lapsi- ja eläinperheessä valkoinen sisustustyyli ei olisi ollut kovin käytännöllinen. Kävi tuuri, kun edellisen asuntomme uusi omistaja halusi ostaa myös kaikki kalusteemme, Viktor kertoo.
Ajatuksena oli yhdistellä uusia ja vintagekalusteita niin, että sisustuksesta tulee kodikas ja rento.
Onhan siinä haastetta, kun hankkii huonekalut, matot ja valaisimet taloon, jossa on kahdeksan huonetta. Viktor ratkaisi tilanteen käytännöllisesti. Hän mittasi jokaisen huoneen ja alkoi hahmotella Annan kanssa, minkä kokoisia ja näköisiä kalusteita hankittaisiin. Ajatuksena oli yhdistellä uusia ja vintagekalusteita niin, että sisustuksesta tulee kodikas ja rento. Pariskunta tilasi lähes kaikki kalusteet kokeilematta niitä etukäteen. Vaikuttaa uhkarohkealta, mutta ammattilaiset hallitsevat tilojen mittasuhteet.
Valaisimilla on suuri rooli talossa, jonka huoneet ovat yli kolme metriä korkeat. Anna ja Viktor valitsivat niihin komeita riippuvalaisimia: sohvaryhmän yllä killuu Louis Poulsenin kuparinvärinen Artisokka, oleskelutilassa on rykelmä Tom Dixonin suippoja ja laakeita Beat-valaisimia, hallissa Louis Poulsenin raidallisia Cirque-riippuvalaisimia.
”Näyttävät valaisimet tasapainottavat korkeiden huoneiden tilallisuutta”, Viktor toteaa.
Olohuoneen sirot Fly SC2 -puusohvat ovat &Traditionin muotoilua Tanskasta. Niitä ei ole sijoitettu ujosti seinän vieruksille vaan rohkeasti vastakkain, aivan huoneen keskelle. Kalusteiden symmetrinen sijoittelu toimii pitkulaisessa asunnossa, jossa isot oviaukot erottavat huoneet toisistaan.
”Koska olohuoneen sohvaryhmä näkyy hallista, sijoitimme sen tavallaan symmetrisesti oviaukkoon nähden”, Anna kertoo.
Tanskalainen arkkitehtuuri, muotoilu ja sisustustyyli inspiroivat sekä Annaa että Viktoria. Tanskalaisilla on ehtymätön taito tuottaa markkinoille ajattomia, kodikkaita kalusteita laadukkaista materiaaleista ja sisustaa kotinsa kadehdittavan kodikkaasti. Tanska tuli Viktorille tutuksi lapsuuden kesälomilla. Myöhemmin hän opiskeli Aarhusissa.
Tanskalainen arkkitehtuuri, muotoilu ja sisustustyyli inspiroivat Annaa ja Viktoria.
”Tanskalaiset ovat positiivisia, ylpeitä ja nöyriä. Elämänasenne näkyy myös heidän muotoilussaan, jossa on rentoa vakavuutta”, Viktor sanoo.
Satavuotiaan talon päivittäminen lapsiperheen kodiksi oli suhteellisen vaivatonta, koska talo peruskorjattiin 1980-luvulla huolellisesti. Anna ja Viktor tekivät vain pintaremontin. Kylpyhuoneet ja keittiö uusitaan jossain vaiheessa, mutta sillä ei ole kiire, sillä tammipuiset keittiönkaapistot ovat yhä hyvässä kunnossa, samoin pesutilat. Tosin molempien huoneiden tyyli on hieman aikansa elänyt.
”Vanhan talon sisustamisessa on hyvä muistaa, että koskaan ei tule valmista.”
”Vanhan talon sisustamisessa on hyvä muistaa, että koskaan ei tule valmista. Se helpottaa”, Anna toteaa. ”Talossa on hyvä sielu, ja siksi ostimme sen. Tärkeintä on kunnostaa tätä ajattomilla materiaaleilla, jotka tuntuvat hyviltä vielä vuosikymmenten kuluttua”, Viktor jatkaa.
Viktorin mielestä on tärkeää oppia sietämään keskeneräisyyttä ja nauttimaan siitä, että sisällä ja ulkona riittää aina korjattavaa. Se jos mikä sopii pariskunnalle, jolla pitää olla jatkuvasti jokin projekti meneillään.
Tämän vuoksi heidän oli helppoa luopua suunnitelmasta rakentaa uusi, oma talo. Projektihan olisi kestänyt vain vaivaiset kaksi vuotta.
Anna Wallendahlin vinkit vanhan talon sisäväreiksi
1. Tee värisuunnitelma, joka kattaa jokaisen huoneen. Valitse sävyt niin, että ne sopivat toisiinsa. Vanhaan taloon käyvät murretut sävyt paremmin kuin puhtaat värit.
2. Kun koet löytäneesi sopivan seinän värin, valitse siitä astetta murretumpi tai vaaleampi sävy. Väri näyttää isona pintana aina tummemmalta kuin kartasta katsottuna.
3. Luonnonvalo vaikuttaa siihen, miltä väri todellisuudessa näyttää. Valitse pohjoispuolen huoneisiin lämpimiä sävyjä. Annan ja Viktorin kodin olohuoneessa on Tikkurilan perinnevärikartan sävy 163X, ruokailutilassa ja työhuoneessa 00IX. Eteläpuolen huoneisiin sopivat poikkeuksetta kylmät sävyt. Makuuhuoneen seinillä on Tunne-värikartan sävy X438.
4. Valaistus korostaa värejä. Mieti haluatko tilaan yleis- vai kohdevaloa. Kohdevalossa värit näyttävät pehmeämmiltä kuin kirkkaassa yleisvalossa.
5. Tee aina koemaalaus. Sävytettyä maalia voi ostaa puolen litran purkeissa. Maalaa seinään rohkeasti kokeiluja eri sävyillä, jotta löydät varmasti oikean värin.
Teksti: Anna Aromaa Kuvat: Lars Rebers
Juttu on julkaistu alun perin Avotakassa.