Rivitaloasunto Helsingin Maunulassa huokuu 1950-luvun tunnelmaa

Valokuvaaja Laura Riihelän koti uudella suosikkialueella Helsingin Maunulassa jakautuu viiteen tasoon. Kodikas sisustus syntyy esteetikolta luonnostaan, pala kerrallaan.

Asukkaat:

Valokuvaaja Laura Riihelä, 44, art director Timo, 47, ja Aatos, 11, sekä neljä kissaa. Vanhempi poika asuu omillaan. Koti on arkkitehti Hilding Ekelundin 1952 suunnittelema rivitalo Helsingin Maunulassa. Asunnon kuusi huonetta ja keittiö jakautuvat viiteen kerrokseen. Neliöitä on 90. Lisäksi on 40 neliön kellari, jossa on takka- ja kylpytilat.

SATULAKATTOISET RIVITALOT istuvat kauniisti loivalle rinnetontille korkeiden mäntyjen, koivujen ja tuomien lomaan. 110 asunnosta upeine puutarhoineen syntyy suojaisa, kylämäinen ympäristö asua.

Vehreä asuinalue Helsingin Maunulassa syntyi 1952 jälleenrakennusajan asuntopulaan. Sen suunnitteli arkkitehti ja asuntosuunnittelun professori Hilding Ekelund. Kyseessä oli Helsingin ensimmäinen Arava-rivitalokokonaisuus.

Valokuvaaja Laura Riihelä ja hänen art directorina työskentelevä miehensä Timo hankkivat täältä kodin 11 vuotta sitten nelihenkiselle perheelleen. Kodikkuutta, rauhaa ja lämpöä huokuva asunto on varsinainen tilaihme. Asuintilat jakautuvat viiteen kerrokseen: alakerran takka- ja kylpytiloihin, sisääntulossa eteiseen, keskikerroksen makuuhuoneisiin ja yläkerran keittiöön sekä parvekkeelliseen olohuoneeseen. Olohuoneen päällä olevalla parvella on
tila työhuoneelle.

Pari on remontoinut kotia rauhassa, 50-luvun henkeä säilyttäen, huone ja asia kerrallaan. Välillä visuaalisuus on mennyt jopa käytännöllisyyden edelle, Laura myöntää. Viimeisimpänä on uusittu 2017 alakerran tunnelmallinen takka-, sauna- ja kylpytila.

Laura, millaista on remontoida suojelukohdetta?
”Tämä asuinalue on monin tavoin suojeltu, ja pihoihinkin on omat perinnekasviohjeistukset. Alueelle on tärkeää, että täällä saataisiin säilymään vanhat perinnekasvit ja vehreä asumismiljöö. Meidän pihallamme on säilynyt 50-luvulta monia puita ja pensaita sekä joitakin vanhoja perennoja.

Virallisesti alueen suojelukaava vaikuttaa vain rakennuslupaa vaativiin talojen ulkokuoren muutoksiin ja suurimpiin ulkotilan muutoksiin, mutta meille sopii tehdä muutkin remontit harkiten ja aikakauden tunnelman mukaisesti. Kun taloyhtiömme tekee remontteja, niissä pyritään aina ylläpitämään ja kunnostamaan vanhaa.”

Millaista on elää ”Helsingin uudessa Berliinissä”?
”Maunula elää nousukautta ja on nykyään haluttu asuinalue. Aluetta kutsutaan tosiaan jopa uudeksi Berliiniksi. Pihoilla on aina vilskettä ja lapsiperheitä on paljon. Taloyhtiön asukastoimikunta järjestää pihajuhlia ja syys- sekä kevättalkoita. Kerhohuoneella pidetään piano-, rumpu- ja taidekerhotunteja, ja naisten ja miesten omat keskiviikkoiset lenkkisaunat ovat monien ikisuosikkeja. Alueella on äitien oma ryhmä, jossa äidit voivat jakaa vaikka mansikantaimia tai laittaa vanhat lasten luistimet kiertoon. Meillä on myös yhteisiä pihajumppia ja teatteriretkiä. Yhteisöllisyys on siis täällä vahvasti läsnä.”

”Maunulan Pirttipolkua pidetään ainutlaatuisen yhtenäisenä 1950-luvun kaupunkitilana sen vehreyden ja suojaisuuden takia.”

Miten päädyitte asumaan tähän kotiin?
”Pirttipolkua pidetään ainutlaatuisen yhtenäisenä 1950-luvun kaupunkitilana sen vehreyden ja suojaisuuden takia. Kun nuorin lapsemme oli vaunuiässä, kärryttelin tällä alueella ja ihastuin. Alueella tulee harvoin myyntiin asuntoja, mutta 2009 meillä tärppäsi ja löysimme kodin.”

Mihin ihastuitte asunnossa?
”Kotoisaan tunnelmaan ja kauniisiin pikku pihoihin. Puutarhamme oli silloin vuohenputken täyttämä, mutta isolla työllä saimme kaivettua esiin jasmiinipensaat, hortensiat, pionit ja kauniin alkuperäisen liuskekivetyksen ryteikön alta. Asunto monessa kerroksessa viehätti myös, sillä kokonaisuus oli toimiva ja samaan aikaan tunnelmallisen kodikas.”

Fanitatko 1950-luvun arkkitehtuuria?
”50-luvun muotoilu miellyttää silmääni. Meille on kertynyt pikkuhiljaa vintagekalusteita. Keittiöön olemme jättäneet vahvan 50-luvun jäljen. Ostimme keittiön Tampereelta putkiremontin alta ja kunnostimme sen. Ripaus 60–70-lukua huonekaluissa tuo sopivasti särmää ja mielenkiintoa kokonaisuuteen, ja kodista ei ole tullut liian tyylipuhdas.”

Asunto on viidessä tasossa. Miten se vaikuttaa kodin henkeen ja lapsiperheen eloon?
”Varsinkin lapsista ja kissoista se on ollut hauskaa. Jokaiselle löytyy oma rauhaisa paikka. Kesäisin piha tuo asumiseen vielä oman uuden ulottuvuutensa, silloin saatamme asua puoliksi ulkona, pihaa kunnostellen.”

Onko valokuvaajan työsi vaikuttanut, miten sisustat?
”Myönnän olevani kauneudesta nauttiva esteetikko ja tykkään rakentaa ympärilleni intuitiivisesti kaunista. Kodin sisustus on syntynyt luonnostaan, kerroksittain. Meillä ei ole kotona mitään pelkistettyä.”

”Kodin sisustus on syntynyt luonnostaan, kerroksittain. Meillä ei ole kotona mitään pelkistettyä.”

Mikä on suhteesi väreihin?
”Olen vahvasti väri-ihminen. Värit ja niiden yhdistelmät ovat mielestäni yksi tärkeimmistä olemisen ilmaisukeinoista. Väreistä saa energiaa, ja ne vetävät minua puoleensa. En viihdy puritaanisen mustavalkoisissa tiloissa enkä vaatteissa. Pieni ripaus mustaa tai valkoista ryhdistää, mutta liikaa käytettynä ne eivät inspiroi eivätkä tuo iloa.”

Mistä tyyleistä ja asioista viehätyt?
”Elän sesongissa ja voisin kuvailla itseäni jonkinlaiseksi kameleontiksi, joka vaihtaa väriä kausittain mutta myös vaikka maasta toiseen matkustettaessa. Elokuvat, taide ja luonto herättävät minussa vahvoja samaistumisen ja inspiroitumisen tunteita. Kukka-asetelmat, savikurssi, valokuvausretriitti, työpajat – niistä on mukava ammentaa luovaan työhön.”

Teksti: Riikka Siusluoto Kuvat: Laura Riihelä

Juttu on julkaistu alun perin Avotakassa.