Remontti 60-luvun tyyliä vaalien – tässä kerrostaloasunnossa nautitaan nyt omasta terassipihasta!

Joskus parhaat ideat syntyvät keskellä yötä ja yllättäen. Valokuvaaja Outi Aallon oivallus siirtää vanha keittiö yläkerran vuokra-asuntoon käynnisti keittiön uudistamisen. 60-luvun koti sai remontissa uutuutena jopa terassipihan.

Asukkaat:

Valokuvaaja Outi Aalto ja kiinteistönvälittäjäyrittäjä Leo Aalto sekä lapset Robert, 8, Edvin, 5, ja Lilian, 2. Koti on vuonna 1968 rakennettu 117 neliön kerrostaloasunto Tampereen Tahmelassa.

”KUN ASUIMME ENSIN vuoden vuokralla, saimme aikaa miettiä, mitä muutostöitä tekisimme kotiin, jos se olisi oma. Ainoa asia, jonka tiesimme jäävän varmasti, oli kaunis lakattu mosaiikkiparketti. Kun viimein teimme kaupat asunnosta, on sen jälkeen joka vuodelle riittänyt remontoitavaa. Osa muutostarpeista on yllättänyt itsemmekin.

Makasin usein keittiön lattialla ja mietin, millä pienillä muutoksilla keittiöstämme saisi entistä toimivamman ja modernimman.

Kun muutimme asuntoon, 2000-luvun alussa uusitussa valkoisessa keittiössä oli mielettömästi kaappeja. Alkajaisiksi poistimme yläkaappeja ja uusimme keittiön seinälaatoituksen. Näillä uudistuksilla elelimme tyytyväisinä monta vuotta.

Sitten eteemme tarjoutui mahdollisuus lunastaa kotimme yläpuolinen asunto. Yläkerran asunto ja kotimme ovat pohjaratkaisuiltaan identtiset. Yläpuolinen asunto, jonka laitoimme vuokralle, kaipasi pikaista remonttia.

Eräänä yönä keksin, että vanha keittiömme sai siirtyä yläkerran asuntoon. Edessämme oli siis kotimme uuden keittiön suunnittelu, jonka aloitus tuli yhtä yllättäen kuin koko idea vanhan keittiön muutosta.

MITÄ PIENEMMISTÄ TILOISTA remontoinnissa on kyse, mielestäni sitä suositeltavampaa on ottaa suunnitteluun avuksi ammattilainen. Näin tiloista saa kaiken potentiaalin irti.

Nopean mutta harkitun keittiösuunnittelun aloitimme toivomistamme rimaovista. Kaunis rimoitettu Cima-alakaapisto löytyi Kvikistä. Vastakkainen kaapistoseinämä sai pysyä valkoisena.

Keittiöremontissa haluttiin vaalia 1960-luvun tyyliä ja laatua.

Kuluneen parkettilattian uusimme samoilla sotkuilla. Ajatuksenamme oli palauttaa 1960-luvun tyyli ja laatu. Keittiön lattiaan valikoitui näillä perusteilla käsin tehty tiililaatta.

Keittiö viimeisteltiin mittatilatuilla, seinään asennetuilla tammiviilulevyillä ja avohyllyköllä. Remontin valmistuttua totesimme nauraen, että tuskin löytyy toista samanlaista keittiötä.

Olohuoneeseen asti ulottuva ikkunaseinä oli hankala sisustaa, joten siihen tilasimme yksinkertaisen mutta näyttävän kaapiston. Yli kahdeksan metriä pitkä kaappirivi kätkee sisäänsä eripariset lämmityspatterit, jotka pistivät ikävästi silmään.

HUONEITA ASUNNOSSAMME on varsinaisesti vain kaksi. Saimme kuitenkin piilotettua työhuoneen liukuovien taakse olohuoneen perälle.

Idea siitä oli alkujaan mieheni Leon, sillä hän ei enää halunnut katsella sotkuista työhuonettani. Näin saimme kaikki tyytyväisiksi.

Työhuoneen liukuovet ovat useimmiten kiinni, mutta halusimme silti sen takaseinään jotain erityistä. Päädyimme koivuvanerista tehtyyn Arkki-sisustusvaneriin, joka on helppo asentaa ponteilla.

Työhuone on piilotettu olohuoneen perälle liukuovien taakse.

Tyypilliseen 60-luvun henkeen olohuoneemme on L:n muotoinen. Sieltä avautuvat upeat maisemat Pyhäjärvelle. Raitasohvamme on sijoitettu siten, että siitä voi ihastella näkymää ja auringonlaskuja.

Huonekalumme olivat aiemmin keräilyeriä sitä ja tätä, osin myös itse tehtyä. Nykyään olemme pyrkineet keräämään sisustukseen ajattomia, kauniita klassikoita. Viimeisin hankinta on Artekin A810-lattiavalaisin, josta haaveilin kymmenen vuotta. Swedesen Lamino-nojatuoli jäi haaveisiini jo asuessani Göteborgissa au pairina. Isäntäperheellä oli tuoleja olohuone täynnä. Päätin, että joskus vielä minullakin on oma Lamino. Ja nyt on.

JOUDUIMME YLLÄTTÄEN remontoimaan märkätilat – ja paljon laajemmin kuin alkuun kuvittelimme.

Kosteiden tilojen uudistaminen alkoi rikkoutuneesta pyykinpesukoneesta, jonka ympärille kodinhoitohuone oli rakennettu. Tilan oviaukko oli liian kapea, jotta pesukoneen olisi saanut sieltä pois. Ainoaksi keinoksi jäi purkaa oven vahvat karmit, mikä osoittautui oletettua hankalammaksi.

Tästä lumipalloefekti alkoi kasvaa. Lopulta lähes kolme kuukautta kestäneen remontin tuloksena saimme lisättyä kotiimme yhden suihkun sekä wc:n.

Samana päivänä, kun saimme viimeiset listat paikoilleen, päätti syntyä meidän kolmas lapsemme, Lilian. Nyt saavat asunnon sisäremontit olla hetken huililla, vitsailimme yhdessä.

Pian onkin sitten vuorossa herättää kerrostalomme rapistunut julkisivu ansaitsemaansa loistoon. Olemme suunnitelleet sen saneerausta taloyhtiön hallituksen ja arkkitehtien kanssa.

Talo on rakennettu vuonna 1968. Sen arkkitehtuuri on saanut paljon vaikutteita Alvar Aallon suunnittelutyöstä, sillä talomme arkkitehti Kerttu Nuoliala oli aikoinaan Aallolla harjoittelijana.

SUURIMMAN MUUTOKSEN asuntoomme on tuonut takapihalle vievä ulko-ovi, jota ei vielä taloon muuttaessamme ollut edes olemassa. Oma piha oli minulle suurin haave asuessamme ensimmäisen vuoden vuokralla.

Puhkaisimme makuuhuoneeseen oviaukon ulos ja rakensimme viereisten kallioiden keskelle idyllisen terassipihan. Terassi muovaantui maanpinnan muotojen mukaan. Takapiha on ollut erittäin kovalla käytöllä perheessämme.

Lisäksi taloyhtiöllä on asukkaiden yhteisessä käytössä upea saunaosasto ja kattoterassi. Sieltä avautuvat huikeat maisemat, jotka ovatkin kotimme parhaita puolia. Kattoterassilta voi ihailla Pyhäjärveä ja Pispalanharjua ilta-auringossa.”

Katso myös:

• Uutuudet Finnish Design Shopissa >

Teksti ja kuvat: Outi Aalto

Juttu on julkaistu alun perin Avotakassa 6/2023.