Helsingin Herttoniemeen 1940-luvun lopulla rakennetussa rivitalossa sijaitsee koti, jonka asukkaat kaihtavat tavanomaisia ratkaisuja.
Asukkaat:
Arkkitehti Willem van Bolderen ja tuotemarkkinointipäällikkö Miia van Bolderen sekä tytär Tilda, 3. Asunnossa on 96,5 neliötä, ja se sijaitsee vuonna 1949 rakennetussa rivitalossa Helsingin Herttoniemessä. Asunto-osakeyhtiö on Helsingin vanhin teollisesti rakennettu rivitalokokonaisuus. Sen ovat suunnitelleet Jorma Järvi ja Toivo Jäntti.
HOLLANTILAISSYNTYINEN ARKKITEHTI Willem van Bolderen ja hänen suomalainen vaimonsa Miia päätyivät oman asunnon etsinnässä kompromissiin: vaimo halusi asua Helsingin keskustassa, mies taas kauempana luonnon keskellä.
Koti Herttoniemessä hyvien kulkuyhteyksien ja runsaiden palveluiden äärellä on molemmille mieluinen. Willem pääsee pyörällä töihin keskustaan Studio Puisto Architects -toimistoon, jonka hän omistaa yhtiökumppaneidensa kanssa.
Kolmikerroksinen asunto Suomen ensimmäisessä teollisesti valmistetussa rivitalossa muistuttaa Willemia Hollannin kapeista kaupunkitaloista. Valoisuus kasvoi, kun keittiötä ja portaikkoa rajaavat seinät purettiin pois. Olohuone ja keittiö ovat nyt samaa tilaa, ja asunnon ympäri pääsee liikkumaan helposti.
Remontin alussa erilaisten kerrostumien alta löytyi lankkulattia, joka on nyt hiottu ja vahattu. Vanha sisäkatto sai lähteä. Kattopalkkien välissä olevat ääntä eristävät kerrokset peitettiin valkoisilla kipsilevyillä.
Willem halusi alkuperäisiä rakenteita näkyviin myös keittiössä, mikä rajoitti suunnittelua mutta antoi myös mahdollisuuksia.
Willem halusi alkuperäisiä rakenteita näkyviin myös keittiössä, mikä rajoitti suunnittelua mutta antoi myös mahdollisuuksia. Kauniin tiiliseinän vuoksi hän suunnitteli sen kokonaan yläkaapittomaksi. Samalla keittiön malli meni uusiksi. Keskelle kerrosta rakennettiin kuutio, jonka sisään kätkeytyy paitsi tilava kaapisto myös pieni vessa.
Arkkitehdin kotona eivät portaatkaan ole tavanomaiset. Ne on toteutettu kevyen oloisesta valkoisesta teräslevystä. Willemin suunnittelema kokonaisuus on kodin keskeisin yksittäinen elementti, eikä vastaavaa ole missään muualla.
Klassiset valinnat
Ruokailutilan klassikot, kuten Vitran mustat DSW-tuolit ja Lievore Altherr Molinan Arperille suunnittelema Eolo-pöytä, istuvat hyvin arkkitehdin kotiin. Seinällä on juuri tähän tilaan taiteilija Reeta Ekin työhuoneelta valittu taideteos. Iittalan Nappula-kynttilänjalat on suunnitellut Matti Klenell.
Rennosti riippuen
Keskikerroksen oleskelutiloista on kulku takapihalle ja näkymät mäntymetsikköön. Kalustus koostuu yksittäisistä rennoista istuimista, kuten Parolan Rottingin riippukeinusta ja Vitran Eames-elefanttilelusta. E27-valaisin on Muuton.
Reiluja materiaaleja
Komea tiiliseinä säästettiin ja puhdistettiin. Kaapiston runko, ovet ja tason sisus ovat vaneria. Ruostumaton teräslevy altaineen on liimattu vaneriin joustavalla liimalla, jotta taso kestää materiaalien elämistä. Nahkavetimet on tehty itse nahkavöistä. Keittiön on toteuttanut Willemin suunnitelmien pohjalta Opdeco.
Päivä nousee
Willem suunnitteli ja rakensi Tildan huoneeseen koko seinän kattavan kaapiston ja sängyn yhdistelmän, joka jättää lattialle leikkitilaa. Purjeveneisiin tarkoitetuilla joustavilla naruilla koristeltu sänky on mieluisa nukkumapaikka. Narut muodostavat paitsi turvallisen sängynlaidan myös koristeellisen auringonsädekuvion. Kaapinovien naruvetimet ovat samaa materiaalia. Portaat on hyödynnetty säilytykseen.
Sängyn joustavat narut muodostavat paitsi turvallisen sängynlaidan myös koristeellisen auringonsädekuvion.
Pieni ja käytännöllinen
Keskikerroksen keskellä olevaan kuutioon mahtuu keittiönkaappien lisäksi pieni vessa. Allaskaapisto tasoineen on Opdecon toteuttama. Runko on tehty vanhan keittiön osista.
Kotipesä
Makuuhuoneet sijaitsevat talon yläkerrassa. Vanhempien vuode on pedattu kutsuvaksi pellavatekstiileillä. Lukuhetkiä valaisevat Hayn Noc-valaisimet, ja vuoteen vierellä päivystävät Hayn pienet Tray-pöydät.
Viipale valoa
Luontevasti maastoon sijoitetuissa rivitaloissa on täysikasvuista puustoa ja kasvillisuutta, joista voi nauttia vain vanhalla asuinalueella. Kolmikerroksinen asunto muistuttaa mittasuhteiltaan hollantilaisia kaupunkitaloja. Vaikka asunto on kapea, se ei ole sokkeloinen eikä synkkä. Etenkin keskikerroksen oleskelutilat ovat ilmavat ja avarat.
Teksti: Piia Kalliomäki Kuvat: Pauliina Salonen
Juttu on julkaistu alun perin Avotakassa.