Ainutlaatuinen koti Helsingissä, jossa taide ja design kohtaavat

1960-luvun arkkitehtuuri kohtaa lämminhenkisen sisustuksen uutta ja vanhaa saumattomasti yhdistävässä kodissa. Michelle Planting ja Thomas Zambra halusivat luoda kodistaan paikan, jossa perhe ja ystävät voivat kokoontua.

VANHOJEN PUIDEN reunustamalla kadulla Helsingissä talot polveilevat pehmeissä sävyissä. Hienostuneet yksityiskohdat kiipeilevät seinissä ja valo luo kuvioitaan ikkunanruutuihin. Talo on rakennettu avarasti, niin että rappukäytävässäkin valo leikkii ponnahdellen seinästä toiseen.

Tämä valo, lähellä olevan meren tuomat heijastukset ja anteliaan leveiden ikkunoiden takana leikkivät lehmuksen lehdet jäivät merta rakastavan pariskunnan, Michelle Plantingin ja Thomas Zambran, mieleen heti ensi vierailulla.

Vuonna 1966 valmistuneen talon huoneisto kävi läpi ison remontin uusien asukkaiden toimesta. Nyt asunnossa on asuttu vuosi eikä uudenkarheutta enää ole. Koti on muotoutunut sielukkaasti ja kauniisti, ottanut puitteensa haltuun, kuin se olisi ollut pidempäänkin juuri sellainen. Tavarat ovat löytäneet paikkansa ja kodissa on elämän maalaama kaunis tunnelma.

Erilaiset materiaalit ja pinnat luovat kutsuvan tunnelman, jossa on hyvä olla.

Tarinoita luovat huolella valittujen tekstiilien, huonekalujen ja taiteen vuoropuhelut. Viktor ja Tove Janssonin aarteet ovat lainassa perheen kokoelmista, ja niitä täydentävät uudet hankinnat. Karheanpronssiset veistokset, runsaat öljyvärimaalaukset, pehmeästi kolmiulotteiset ryijyt, tikatut viltit, punotut istuimet – erilaiset materiaalit ja pinnat luovat kutsuvan tunnelman, jossa on hyvä olla.

Taidehankintoja tehdään tunteella. Thomas kuvailee itseään Michelleä varovaisemmaksi sisustajaksi.

”Taiteen avulla asunnosta tulee koti. Kokeilemalla selviää parhaiten mitkä teokset sopivat yhteen. Välillä muutamme teosten järjestystä, joskus taas teos vaan istuu paikalleen heti ja tuntuu siltä, että se olisi ollut siinä aina”, Thomas kertoo.

Uuden kodin suunnittelua ohjasi toive luoda omannäköinen tila, joka ei olisi liian täydellinen tai itsestään selvän skandinaavinen. Michelle ja Thomas suunnittelivat kodin peruskorjauksen ja pohjan muutoksen yhdessä arkkitehti Katie Lockhartin kanssa. Pandemia-aikana tilaa mietittiin ja hiottiin yhdessä videopuheluin, kuvin ja viestein – suunnittelija kun oli aina Uudessa Seelannissa asti.

Katon- ja lattianrajassa kiertävillä tammilistoituksilla korostettiin 1960-luvun asunnon suoria linjoja.

Lockhart halusi korostaa asunnon 60-lukuista suorien pitkien linjojen henkeä tammilistoituksilla, jotka kiertävät sekä katon- että lattianrajoissa. Tammilistat kuljettavat silmää käytävistä huoneisiin, sulavasti kulmista oviaukkoihin ja kalusteisiin, piirtäen asunnon muodon jämäkästi mutta luonnollisen pehmeästi. Lockhartin suunnittelemat ja Hemmabästin puusepän Jaakko Nousiaisen toimesta taitavasti toteutetut kiintokalusteet viimeistelevät huolitellun pohjan.

Remontissa tilaa avarrettiin niin, että keittiö, ruokailutila ja olohuone ovat yhteydessä toisiinsa. Nyt kaikki tuntuu olevan luontevasti paikallaan. ”Kun kaikki ei ole täydellistä, syntyy kodin tunnelma”, Michelle toteaa.

Holistinen hyvinvointivalmentaja ja Bonbon Communityn perustaja Michelle Planting puhuukin kodin tärkeydestä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Luonnonmateriaalit ja värit rauhoittavat, oikeanlaiset tilaratkaisut kutsuvat yhdessäoloon ja tila inspiroi kokeilemaan enemmän.

Pariskunnalle olikin tärkeää luoda kodista paikka, jossa ystävät ja perhe voivat kokoontua ja viettää aikaa hyvän ruoan ääressä.

Työt vievät pariskuntaa pitkiksikin ajoiksi ulkomaille – tänne on aina hyvä palata. Koti ei ole vain paikka, vaan tunne. Ennen kaikkea kodin tunne syntyy siitä, kun ystävät kokoontuvat yhteisen pöydän ääreen ja tilat täyttyvät äänistä ja ruoan tuoksusta.

Katso myös:

• Asun Homes Vol 5 -bookazine >

Teksti: Päivi Helander Kuvat: Sameli Rantanen

Juttu on julkaistu alun perin Asun-lehden numerossa 45.