Espoolaisperhe löysi Turun saaristosta mustikkapaikkansa. Siellä leikitään muumeja, luotetaan Marimekkoon ja saunotaan auringonlaskun aikaan.
Asukkaat:
Taiteilija Heli ja muusikko Elja Puukko, lapset Iiris, Eerik, Aaron ja Eljas sekä kääpiövillakoirat Pablo ja Bella. Koti on vuonna 2012 valmistunut 90 neliön mökki Turun ulkosaaristossa. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Satu Ratinen. Perheen kotitotuus on: ”Mökille tuodaan vain tarpeellisia ja kauniita asioita, eikä sitä kaikkea ylimääräistä rompetta, jota elämä mukanaan eteen tuo.”
KOLMEN LOSSIYHTEYDEN JA lopulta lyhyen venematkan takia Heli ja Elja Puukon mökkimatka Espoosta Turun ulkosaaristoon kestää kolme ja puoli tuntia. Se ei oikeastaan haittaa, sillä Saariston rengastie on huikean kaunis ja lossimatkat vain korostavat kaupunkiarjesta irtautumista.
”Näihin näkymiin en totu ikinä. Kun astun mökkilaiturille, huokaisen onnellisena.”
Perillä heitä odottaa kalliosaaren maisemaan sulautuva virtaviivainen, ulkoa mustaksi maalattu kesäasunto. Molemmissa päädyissä, osin katon alla, on muutama kymmen neliötä lehtikuusiterassia. Sieltä avautuva maisema on ainutlaatuinen.
”Näihin näkymiin en totu ikinä. Kun astun mökkilaiturille, huokaisen onnellisena”, Heli sanoo.
Paras vuodenaika on kesä, mutta kevät ja syksykin ovat hienoja. Kun sataa ja myrskyää, tuntuu hyvältä istua villasukat jalassa kamiinan lämmössä tuulen ulvontaa ja meren ärjyntää kuunnellen.
Mistä kaikki sai alkunsa?
Olin haaveillut omasta mökistä aina ja muistellut lapsuudenkodin mökkiä kirkasvetisen järven rannalla Koillismaalla. Etsimme tonttia pari vuotta. Retkeilimme saaristossa, ja lopulta Houtskariin suuntautunut kesäajelu vei sydämemme. Kun astuimme tonttimme rantaan ensi kertaa, päätös oli valmis muutamassa minuutissa. Istuimme kallion korkeimmalla kohdalla ihailemassa auringon laskeutumista merenlahdelle. Silloin ymmärsimme, ettei paluuta enää ollut.
Kuinka suunnittelu eteni?
Suunnittelu käynnistyi vauhdilla samaisena iltana kalliolla. Tuttu arkkitehti antoi visioillemme muodon. Ilmansuunnat olivat rakennuksen sijoittamisen kannalta tärkeitä: aurinko paistaa mökille koko päivän, myös iltaisin. Maiseman lisäksi aurinkoisuus sai meidät valitsemaan nimenomaan tämän tontin. Pyrimme aina saunomaan auringonlaskun aikaan.
”Halusimme pelkistetyn, vähän 1960-lukulaisen mökin.”
Halusimme pelkistetyn, pintamateriaaleiltaan karheahkon ja vähän 1960-lukulaisen mökin. Oli selvää, että ulkoa sen piti olla musta ja sisältä valkoinen. Makuuhuoneista toivoimme pieniä. Lasten nukkumasopet halusimme sijoittaa niin, että ne on eristetty vain kevyesti yhteisestä olotilasta. Yksi parhaimmista lapsuudenkesieni muistoista on se, kun mökillämme oli vieraita. Me lapset nukahdimme vaimeana soljuvaan aikuisten leppoisaan jutusteluun. Aamuisin heräsimme kahvinkeittelyn, rupattelun ja luonnon ääniin.
Millaista oli rakentaa saareen?
Mökkiä on rakennettu pitkään ja hartaasti, sillä työt tehtiin lähes kokonaan omin voimin. Rakentaminen saareen on tietysti vähän tavanomaista työläämpää, mutta ei ollenkaan niin vaikeaa, kuin moni luulee. Kaikki tavarat kuljetettiin vanhalla alumiiniveneellämme. Asuimme aluksi asuntovaunussa, myös talvella. Kun ajattelee, kuinka kivaa saaressa kesällä on, lisävaiva kannatti. Kaiken tohinan keskellä, raksatelineilläkin, olemme alusta asti hiljentyneet auringonlaskun aikaan katselemaan lahdelle.
”Rakentaminen saareen on vähän tavanomaista työläämpää, mutta ei ollenkaan niin vaikeaa, kuin moni luulee.”
Mikä on sisustuksen punainen lanka?
Mökillä sisustuksen pitää olla mukava ja kaunis, muttei liian hiottu. Punaista lankaa on vähän vaikea löytää. Osa juontuu rakennuksen 60-lukulaisesta muotokielestä, osa Espoon-kotimme tyylistä. Halusimme myös suomalaiseen mökkikulttuuriin liittyviä piirteitä. En esimerkiksi ikinä ottaisi kotiini pirttipöytää, mutta tänne halusin sellaisen. Marimekko ja mökki kuuluvat mielestäni yhteen, samoin kuin heleänvihreä vasta ja sauna tai mustikka ja maito. Marimekko liittyy myös lapsuuteeni: äitini sisusti tumman hirsimökkimme voimakkailla väreillä, kuten Marimekon tekstiileillä.
Millaisia mökkiläisiä olette?
Mökki on huolettomuuden tyyssija. Elja on luonteeltaan sellainen Muumipappa, joka tykkää aamukahvilla tutkia saaristomeren karttaa ja suunnitella veneretkiä mitä ihmeellisempiin kolkkiin. Niinpä me olemme muun muassa yöpyneet teltassa kaukaisilla autioilla luodoilla. Hankimme uuden, isomman veneen. Sillä suuntaamme tänä kesänä Ahvenanmaalle. Itse en kuitenkaan raaskisi poistua mökiltä aina edes veneretkille. Voisin vain unohtua saareen.
”En raaskisi poistua mökiltä aina edes veneretkille.”
Pojat viihtyivät saaressa pieninä uiden, saunoen ja kalastellen. Viime vuosina kaverit, kaupunki ja mopot ovat menneet teini-ikäisten elämässä edelle. Tosin savusaunan rakentamisen ansiosta pojat ovat taas alkaneet innostua mökkeilystä. 20-vuotias Iiris on ilmiselvästi mökki-ihminen. Opiskelijaelämän vastapainona hän nauttii mökillä yksinkertaisista asioista, luonnon kauneudesta, uimisesta ja mustikkapiirakan leipomisesta. Koirat saavat kirmata mökillä vapaina. Ne aavistavatkin jo pakatessamme, jos määränpäänä on mökki. Ne istuvat autossa ensimmäisinä sievästi vierekkäin ja odottavat matkalle lähtöä.
Mitä mökillänne tapahtuu lähitulevaisuudessa?
Parhaillaan rakennamme savusaunaa. Se on ihan valmistumaisillaan. Tähän asti olemme saunoneet väliaikaisesti rakennetussa vanerisessa kuutiossa. Sen yksi seinä on kauttaaltaan lasia, sillä maiseman ihailu on meille osa saunomista. Löylyt ovat olleet hyvät, mutta savusauna on Eljan pitkäaikaisen unelman täyttymys. Saunaa on työstetty pitkään yhdessä hirsiveistäjän ja sukulaisarkkitehdin kanssa.
Vinkit lomaan saariston rengastiellä
• Maisemiltaan kaunis Saariston rengastie kulkee Turun, Kaarinan, Paraisten, Kustavin, Taivassalon, Maskun ja Naantalin kuntien alueella. Noin 190 kilometrin matka taittuu autolla tai pyöräillen, lisäksi lautta- ja lossiylityksiä kertyy 30−50 kilometriä.
• Saariin kuljetaan siltoja pitkin, lautoilla ja yhteysaluksilla. Yhteysalukset palvelevat ensisijaisesti saarten asukkaita, mutta ne ottavat mukaan myös matkailijoita. Tarkista yhteysalusten aikataulut etukäteen.
• Alue on pääosin ruotsinkielinen, mutta palvelua saa nykyisin myös suomeksi. Jos puhuu edes auttavasti ruotsin kieltä, sitä kannattaa käyttää.
• Reitin varrella on majapaikkoja moneen makuun pienistä kodikkaista hotelleista B & B -majataloihin ja leirintäalueisiin. Yöpaikkaa voi etsiä myös Airbnb-palvelun kautta.
• Saariston historia on jännittävää, joten kannattaa poiketa kotiseutumuseoissa ja vanhoissa kirkoissa. Paraisilla Art Bankissa on esillä muun muassa Salvador Dalín huonekaluja ja veistoksia.
• Kannattaa hankkia Omatoimimatkailijan taskuopas Saariston Rengastielle ja Pikku Rengastielle. Hyödyllinen on myös Saaristo-Opas 2017.
Teksti: Mimmi Pentikäinen Kuvat: Kaisu Jouppi
Juttu on julkaistu alun perin Avotakassa.