Harmoniaa ja tasapainoa – Johanna Gullichsenin koti on sisustettu varmalla maulla

Ajattomista kodintekstiileistään tunnetun Johanna Gullichsenin koti on asukkaansa näköinen. Luonteva ja persoonallinen lopputulos on kuitenkin monien luonnosten ja pitkien keskustelujen tulos. Kurkista kotiin kanssamme!

KOTI ON MIELENTILA, paikka kaikille niille kauniille esineille, jotka ovat puhutelleet ja tarttuneet mukaan eri puolilta maailmaa. Modernin muotoilun klassikot, taide, kirjat ja eri kulttuurit ovat aina yhdistyneet Johanna Gullichsenin kodeissa. Tärkeiden asioiden listaa voisi jatkaa väreillä, harmonialla ja tasapainolla – kauneuden nälällä.

Uransa Gullichsen aloitti käsinkudottujen tekstiilien parissa. Perustajansa nimeä kantava yritys tunnetaan perinnettä ja modernia suunnittelua yhdistävistä kudotuista kodintekstiileistä. Omat viehättävät myymälät sijaitsevat Helsingissä, ja valtaosa tuotteista menee vientiin.

”Käsin tekeminen yksinkertaisilla välineillä on hyvin samanlaista eri kulttuureissa, ja lopputulokset muistuttavat sen vuoksi usein toisiaan, olimmepa sitten Suomessa, Japanissa tai Etelä-Amerikassa. Käsillä tekeminen yhdistää ihmisiä eri puolilla maailmaa. Se on kuin yhteinen kieli”, sanoo Johanna Gullichsen.

Estetiikka on toinen iso ihmisiä yhdistävä asia. Jaamme samat innostuksen aiheet hengenheimolaisten kanssa niin työssä, harrastuksissa kuin kodeissa.

GULLICHSENIN KOTI sijaitsee Helsingin Eirassa. Hän asui ja tunnusteli tilaa ennen remontin toteuttamista.

”Ehdin asua uudessa asunnossani tovin ennen remonttia. Tila, valonkulku ja asunnon ominaispiirteet tulivat tutuiksi. Mietin tilankäyttöä lähinnä keittiön sekä kylpy- ja vaatehuonetilojen kohdalla. Halusin kodista omannäköiseni ja tähän aikaan sovitetun”, hän sanoo.

Vaikka asukkaalla oli suhteellisen selkeä kuva tulevasta, palkkasi hän avukseen sisustusarkkitehti Kari Lappalaisen. Yhdessä Lappalaisen toimiston kanssa materiaalit, tilanjäsentely ja minimalistisen hienostuneet yksityiskohdat selkenivät. Kari Lappalainen teki lukuisia tutkielmia kylpyhuoneen, vaatehuollon ja säilytyksen neliöistä. Hän onnistui sovittamaan funktionaaliset tarpeet esteettiseksi ja ehjäksi osaksi kotia.

Voimakas sininen toistuu sekä tekstiileissä että keittiössä.

Mutkittelevassa kylpyhuoneessa on nyt oma osio kylpemiselle ja toinen pyykkihuollolle. Tilasta on myös suora käynti pieteetillä toteutettuun vaatehuoneeseen tai oikeastaan pukeutumistilaan, josta on myös pääsy makuuhuoneeseen. Liukuovet kauniisti toteutettujen käytännöllisten tilojen välillä ovat usein avoinna, jolloin tilan jatkuminen luo väljyyden tunteen.

Sekä asukas että sisustusarkkitehti halusivat kunnioittaa vanhan rakennuksen ominaispiirteitä, mutta ne eivät saaneet kahlita tulevaa. Vanhoista ovista on jäljellä ainoastaan rappukäytävään vievä pääovi. Kauniit, yksinkertaiset tammiliukuovet rytmittävät ja jakavat nyt kodin tiloja. Pehmeä valkoinen, lattian lehtikuusi sekä ovissa ja kaapistoissa käytetty tammi täydentyvät keittiön vaalealla harmaalla ja asukkaalle tunnusomaisella voimakkaalla sinisellä. Koti on ajaton ja varma.

SUURET LINJAT luovat klassisen, hillityn taustan muulle elämälle. Tänne ei kuulu pipertäminen. Tosin remontin kohdalla yksityiskohdat on hiottu millintarkasti. Kun ne on kerran toteutettu harkiten ja hyvin, ne voi unohtaa, mutta ilman niitä kokonaisuus ontuisi. Elämä ja ajalliset kerrokset saavat rehevöittää minimalistin otteella remontoidun tilan.

Kodin kalustus on kerääntynyt hiljalleen ja se elää jatkuvasti. Asukas harrastaa sisartensa kanssa kalustevaihtoa. Keittiön pöytä ja tuolit ovat lainassa siskolta. Sänky on teetetty omien suunnitelmien mukaan ja jotain jännittävää on löytynyt kirpputoreilta tai jopa kadulta. Osa kodin kalusteista on perintöä suvulta, monet niistä ovat Johanna Gullichsenin isoäidiltä, Artekin perustajana tunnetulta Maire Gullichsenilta. Verenperintönä on tainnut tulla myös rakkaus taiteeseen ja kauneuteen.

Katso myös:

• Kaikki Johanna Gullichsenin tuotteet >
• Asun Homes vol. 6 -bookazine >

Teksti: Ulla Koskinen Kuvat: Sameli Rantanen

Juttu on julkaistu alun perin Asun-lehden numerossa 6.