Franckly Friends: Värit ja vanhat esineet elävöittävät Kohsuke ja Masako Nakamuran vaaleaa kaupunkikotia

Valoa ja lämpöä huokuvasta asunnosta huomaa heti, että Helsingissä asuva japanilaispariskunta arvostaa pohjoismaista designia. Tarinat tavaroiden takaa avautuvat kuitenkin vasta, kun istuu rauhassa alas kuuntelemaan keittiön pöydän ääreen.

Asukkaat:

Common-konseptiliikkeen perustajat Kohsuke ja Masako Nakamura asuvat kahden poikansa kanssa Jätkäsaaressa Helsingissä. Asunnossa on 73 neliötä.

Hei Kohsuke ja Masako! Kiitos paljon, että pääsimme luoksenne vierailulle. Voisitteko ensiksi kertoa, miten olette päätyneet tähän kotiin asumaan?
Kohsuke: ”Asuimme ennen tätä Helsingin Viiskulmassa, mutta lasten kasvaessa tarvitsimme suuremman asunnon. Haimme asuntoa pari vuotta sitten Helsingin kaupungilta, mutta emme varsinaisesti pystyneet vaikuttamaan esimerkiksi siihen, minkä mallinen asunto olisi. Kun ensimmäistä kertaa tulimme tänne, asunto tuntui melko valkoiselta ja laatikkomaiselta – hyvin tyypilliseltä kaupunkiasunnolta siis. Ihastuimme kuitenkin täällä molemmilta puolilta tulvivaan valoon, jonka ansiosta tuntuu, että energiat virtaavat hyvin.”

Masako: ”Entinen asuntomme sijaitsi hyvin lähellä Common-liikettämme. Nykyään nautimme siitä, että kotiin tullessamme saamme myös fyysistä etäisyyttä työasioihin. Maiseman vaihto päivän päätteeksi ja työmatkan taittaminen pyörällä tuntuvat rentouttavilta.”

Millaisissa paikoissa olette asuneet ennen tätä?
Kohsuke: ”Olen alkujaan kotoisin Nagasakista, joka on pieni satamakaupunki Kyūshūn länsirannikolla Nagasakin prefektuurissa Japanissa. Koen, että Helsingissä on paljon tuttuja elementtejä Nagasakista, kuten se, miten paljon ihmisillä on tilaa ympärillään. Tämä varmasti vaikuttaa osaltaan siihen, miksi viihdyn täällä niin hyvin.

Ennen Suomeen muuttoa ehdimme asumaan 12 vuotta Tokiossa. Elämä siellä tuntui hyvin hektiseltä ja kulutuskeskeiseltä. Työskenneltyäni Tokiossa usean vuoden ajan pysähdyin kyseenalaistamaan jatkuvaa kiirettä ja miettimään, mikä oikeasti merkitsee eniten elämässä. Ajatus Japanin ulkopuolelle muuttamisesta alkoi houkuttelemaan.”

Masako: ”Vuonna 2000 teimme matkan, jonka aikana kävimme Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa ja vietimme jokaisessa maassa muutaman päivän kierrellen. Olimme juuri ennen reissua tutustuneet Kohsuken työn kautta suunnittelija Fujiwo Ishimotoon, joka vei meidät Suomessa tutustumaan esimerkiksi eri designvalmistajien tehtaille ja paikkoihin, joihin normaalisti turistina ei pääsisi noin vain vierailemaan. Helsinki teki meihin heti vaikutuksen erityisyydellään, ja matka itsessään on jättänyt lämpimän jäljen sydämeemme. Matkan jälkeen tiesimme haluavamme muuttaa Suomeen. Siitä alkoi myös ystävyytemme Ishimoton kanssa, mikä on jatkunut aina tähän päivään asti.”

Fujiwo Ishimoto on japanilaissyntyinen tekstiili- ja keramiikkataiteilija, joka on suunnitellut lukuisia painokangasmalleja Marimekolle sekä keramiikkaa Arabialle. Voisitteko kertoa lisää ystävyydestänne hänen kanssaan?
Kohsuke: ”Tapasin Ishimoton ensimmäistä kertaa asuessamme vielä Tokiossa, jossa työskentelin muun muassa Marimekkoa ja muita pohjoismaisia merkkejä myyvässä designyrityksessä. Tiesin Ishimoton jo entuudestaan, mutta tapasimme sattumalta hänen kanssaan kuukautta ennen kuin meidän oli Masakon kanssa tarkoitus lähteä matkalle kiertämään Pohjoismaita.

Ishimoto muutti itse Suomeen alun perin jo 1960-luvulla ja ehti asua Suomessa yhteensä 40 vuoden ajan, viimeisimmäksi Katajannokalla. Japanilaisilla on melko pieni yhteisö Suomessa, ja juhlimme usein yhdessä Ishimoton ja muiden ystäviemme kanssa syntymäpäiviä ja merkkipäiviä sekä vietimme illallisia.

Koronapandemian aikaan Ishimoto muutti takaisin Japaniin, ja autoin häntä muutossa. Hänelle oli kertynyt kokoelmiinsa paljon hienoja tavaroita ja luonnollisesti paljon suomalaista designia. Hän ei halunnut ottaa kaikkea mukaansa Japaniin, joten hän antoi osan tavaroistaan meille. Esimerkiksi kookas, vanha tyräkkikasvi ruokailutilassamme on Ishimotolta. Vanha tuoli parvekkeen oven vieressä on myös häneltä. Istuimen verhoilussa on repeämiä, jonka takia aioimme ensin vaihdattaa koko kankaan – onneksi tulimme toisiin ajatuksiin, sillä mielestämme alkuperäinen kangas repeämineen on tuolin luonteeseen juuri sopiva.”

Kulumissa kiteytyvätkin juuri iän ja elämän kerrostumat. Millaisista elementeistä mielestänne syntyy hyvä tunnelma kotiin silloin, jos aloittaa niin sanotusti puhtaalta pöydältä?
Kohsuke: ”Koska tämä asunto oli itsessään niin uusi, meistä tuntui erityisen tärkeältä tuoda tänne vanhoja huonekaluja ja tavaroita, jotka luovat kokonaisuuteen eri tasoja. Meille vintagekalusteet muodostavat luontevalla tavalla kodinomaisen tunnelman. Vintagekalusteita, varsinkin Artekin puisia, esiin nostamaan halusimme salvianvihreäksi maalatun seinän. Yksi vihreä seinä asumisalueen keskiössä olohuoneessa vaikuttaa koko kodin ilmapiiriin ja on omiaan korostamaan kalusteiden patinaa.”

”Meille vintagekalusteet muodostavat luontevalla tavalla kodinomaisen tunnelman.”

Masako: ”Hyvä tunnelma, varsinkin uuteen maahan muuttaessa, syntyy myös kokkaillessa itselleen tuttuja ruokia. Maut ja tuoksut välittävät tunnelmaa ja nostavat hyviä muistoja esiin. Jonkin tietyn ruuan tuoksu jo pelkästään saattaa viedä ajatukset saman tien isoäidin keittiöön.”

Tänään pöytään oli katettu itse tekemäänne matcha-tiramisua, joka oli todella herkullista! Mistä muista ruuista olette olleet viime aikoina inspiroituneita?
Masako: ”Olemme innostuneet tekemään viime aikoina bageleita, varsinkin viikonloppuisin. Leivomme bagelit itse ja täytämme ne suolalihalla. Brick Lanella Lontoossa on paikka, joka tarjoilee juuri tällaisia bageleita. Paikka on erityisesti taksikuskien ja aamuun asti juhlijoiden suosiossa. Bagelit siellä ovat niin hyviä, ettemme varmaan ikinä unohda kyseistä makuelämystä!”

Kohsuke: ”Elämämme kahden lapsen kanssa on touhukasta, ja olen itse yleensä kaupallamme Commonissa töissä iltakuuteen asti. Masako valmistaa meillä arkiruuat, jotka ovat yleensä esimerkiksi erilaisia japanilaisia curryja, donburia, fuusiojapanilaista tai pastaa. Syömme aina illallisen yhdessä, ja jokaisella on ruokapöydässä oma vakiopaikkansa. Viikonloppuisin on enemmän aikaa yhdessä kokkailulle, ja saatamme tehdä enemmän aikaa vaativia ruokia, kuten patoja tai sushia.”

Täällä ei voi olla huomaamatta kaunista kokoelmaanne erilaisia astioita. Jutellaanpa vähän niistä.
Masako: ”Jos olen hankkimassa kotiimme uusia astioita, mietin aina ensiksi, mitä ruokaa haluaisin tarjota niistä. On siis tärkeää, että astiat pääsevät oikeasti käyttöön, eivätkä päädy vain koristeiksi. Erityisesti Kohsuke on perheestämme se, joka rakastaa kierrellä vintagekaupoilla, second hand -putiikeissa ja antiikkimessuilla. Pidän erityisesti hänen löytämistään Arabian Ruska-astioista, jotka ovatkin meillä kovassa käytössä.”

Kohsuke: ”Olemme molemmat todella mieltyneitä Okinawa-keramiikkaan, jotka ovat peräisin käsintehdyistä keramiikka-astioistaan tunnetulta Okinawan saarelta. Monesti astioita valitessamme olemme päätyneet johonkin Okinawassa tehtyyn.

Kokoelmastamme löytyy myös käytettynä ostetut Oiva Toikan Rörstrandille suunnittelemat sinikuvioiset teekupit, jotka muistuttavat monella tapaa Hasamissa tehtyjä posliiniastioita. Hasamin pikkukaupunki sijaitsee Nagasakin prefektuurissa ja siellä on tuotettu Hasami-posliiniastioita jo vuosisatojen ajan.

Olen harrastanut jo 20 vuoden ajan kiertelyä erilaisissa antiikki- ja vintagekaupoissa sekä alan messuilla. Pidän siitä, että aina voi löytää jotain itselleen tuoreita ideoita ja samalla harjoittaa silmäänsä. Lasitaiteessa pidän erityisesti Kaj Franckin ja Oiva Toikan tuotannosta. Ja totta kai suunnittelijoista Fujiwo Ishimoto on ikuinen inspiraationi! Minulla ei ole monesti edes tarvetta ostaa mitään kierrellessäni, vaan tutkin mielelläni vanhoja tavaroita, astioita ja työkaluja. Kesällä odotan pääseväni Fiskarsin vuotuisille antiikkipäiville.”

Kotonanne on helppo muutenkin huomata kiintymyksenne pohjoismaalaiseen muotoiluun. Miten alun perin päädyitte sen äärelle?
Kohsuke: ”Tutustuin Tokiossa työskennellessäni pohjoismaiseen ja suomalaiseen muotoiluun, jota leimaa usein se, että monet mallit ovat pysyneet samoina jo vuosikymmeniä. Suunnittelutyössä näkyy siihen huolella käytetty aika, kestävyysajattelu ja ainainen ajankohtaisuus. Niihin aikoihin aloin perehtyä paremmin pohjoismaiseen muotoiluun ja sitä kautta myös arvostaa sitä syvästi. Mielestäni design voi parhaimmassa tapauksessa opettaa meille sitä, mikä elämässä on tärkeintä. Luonnolliset materiaalit ja muodot kuvastavat elämän peruselementtejä. Hyvä design on tehty parantamaan elämää ja on suunnattu kaikille.

”Olemme palaamassa takaisin perinteisiin ja käsillä tekemiseen ja hakemassa sitä kautta merkityksellisyyden tunnetta.”

Huomaan nykyään, niin Japanissa kuin laajemminkin maailmalla, että ihmiset alkavat olla kyllästyneitä ylikuluttamiseen. Olemme palaamassa takaisin perinteisiin ja käsillä tekemiseen ja hakemassa sitä kautta merkityksellisyyden tunnetta. Se näkyy myös paljon nuorten suunnittelijoiden työssä, mikä on ilahduttavaa.”

Teillä on syvä suhde hyvin muotoiltuihin käyttöesineisiin jo työnnekin puolesta. Täällä välittyy tunne, että kaikkia asunnon esineitä arvostetaan, vaalitaan ja oikeasti käytetään. Löytyykö kodistanne mitään, mikä olisi vain koristemielessä hankittua?
Kohsuke: ”Ehkä päällimmäisenä tulee mieleen washi-paperista tehty karppi, joka on ripustettu kirjahyllymme viereen. Se on perinteinen japanilainen koriste, jota käytetään vuosittain päivänä, jona juhlistetaan lapsia. Joka paikassa on omat tapansa käyttää tätä koristetta. Yleensä karppikoriste tehdään kankaasta, mutta tämä versio on paperinen.”

Masako: ”Kuviot koristeeseen on käsin maalannut japanilainen nainen, jolla on maalaamisesta yli 60 vuoden kokemus. Lastenpäivää juhlistetaan Japanissa 5. toukokuuta hanamin eli kirsikankukkajuhlan jälkeen. Vaikka karppi on puhtaasti koriste-esine, on sillä suuri merkitys meille, sillä se on saatu aikanaan Ishimotolta.”

Katso myös:

• Uusimmat vintagetuotteet Francklyssä >
• Fujiwo Ishimoton suunnittelemat vintagetuotteet >

Teksti: Jenna Kiuru Kuvat: Jenna Kiuru ja Tuomas Pajuniemi