Kun kaksi minimalistia muutti saman katon alle, sisustivat he yhteisenkin kodin niukasti ja askeettisesti. Lämpöä ja kodikkuutta kokonaisuuteen antavat suuret tekstiilipinnat, kalusteiden patina ja taide.
MITEN VOISI LUODA vuokra-asuntoon oman kodin tunnelman, kun ei voi itse päättää pintamateriaaleista, kiintokalusteista tai edes seinien väreistä? Heli Juuti mietti sitä kumppaninsa kanssa, kun he muuttivat uuteen yhteiseen kotiin.
”Vuokra-asuminen antaa aika tiukat reunaehdot kodin sisustamiselle. Tämän asunnon vuokraehtoihin esimerkiksi kuului, ettei seiniä saanut maalata lainkaan. Oli aika haaste saada kodista oman näköinen. Sisustamisessa korostuu silloin tekstiilit, irtokalusteet ja taide”, Heli sanoo.
Pariskunnan kolmio sijaitsee 1960-luvulla rakennetussa kerrostalossa Helsingin Laajasalossa. Talo on aikakaudelta, jolloin kerrostaloja sijoitettiin harvakseltaan metsän keskelle ja talojen väliin jäi isoja metsäalueita. Kodin nauhaikkunoista näkyykin puunlatvoja, eikä kaupungin ääniä kantaudu sisälle saakka.
”Muutto tänne oli meille samalla iso elämäntapamuutos, sillä olimme molemmat asuneet pitkään keskusta-alueella pienissä asunnoissa. Muutimme ensimmäisen kerran asumaan laitakaupungille isompiin neliöihin. Kun nyt olemme asuneet täällä, olemme tykästyneet alueen hienoihin puistoihin ja rauhalliseen miljööseen”, Heli kertoo.
Kotiinsa pariskunta hankki vain asioita, joilla on merkitystä ja jotka kulkevat mukana pitkään.
Sisätiloiltaan 1960-luvun asunto on ajalle tyypilliseen tapaan suunniteltu selkeäksi: jokaiselle arkielämän toiminnolle on oma erillinen, suljettava tilansa. Helin ja puolison minimalistinen ja harmoninen sisustustyyli on sovitettu ajan riisuttuun arkkitehtuuriin. Huonekaluja ja pikkutavaroita on niukasti ja ne on sijoiteltu tiloihin ilmavasti.
Muotoilun parissa työskentelevän pariskunnan kodista näkeekin, että siellä asuu ihmisiä, jotka harkitsevat tarkkaan, millaisia esineitä he ympärilleen hankkivat.
”Tavaroiden hankkimiseen liittyy mielessäni omistamisen vastuu. Jokainen ostos on jonkinlainen sitoumus, sillä käyttämättä jääneestä tai muuten ylimääräisestä tavarasta eroon pääseminen voi olla työlästä. Silloin tavara jää nurkkiin tai kaapin perukoille lojumaan. Tähän asuntoon meidän piti tehdä jonkin verran hankintoja, sillä muutimme kahdesta askeettisesti sisustetusta alle 30 neliön yksiöstä noin 70 neliöön. Uudet hankinnat olemme tehneet hiljalleen, tavara kerrallaan”, Heli selittää.
Heli, joka kuvailee itseään ”diletantiksi järjestelijäksi”, tekee kodissa inventaarion tasaisin väliajoin, jolloin vähäisetkin käyttämättömät tavarat päätyvät kiertoon myyntipalstojen tai lahjoitusten kautta. Tavaroiden järjestelemisellä on hänen mielestään myös meditatiivinen vaikutus.
Toinen asunnon sisustukselle silmiinpistävä piirre on harmoninen väriasteikko. Lähes kaikki kodin esineet ovat luonnonvalkoisen ja beigen eri sävyjä tai luonnonmateriaaleja, kuten puuta, kiveä tai pellavaa.
Kun kaikki esineet toistavat samaa väriskaalaa, syntyy sisustukseen rahoittava, yhtenäinen tunnelma.
Lämpöä sisustukseen tuovat puolestaan lattiasta katorajaan ulottuvat, kepeät valoverhot, joiden sävy taittuu pehmeän kellanruskean suuntaan. Verhoja pariskunta on hankkinut koko seinän pituudelta. Eri huoneissa on käytetty samanlaista verhokangasta, mikä sitoo tilat visuaalisesti toisiinsa. Pehmeyttä sisustukseen tuovat myös olohuoneen muhkea villamatto sekä muiden tilojen luonnonväriset juuttimatot.
”Halusimme tuoda sisustukseen lisää lämpöä. Asunnon seinät oli maalattu maalarinvalkoiseksi ja lattiat olivat kylmää harmaata sävyä, mikä teki tiloista kalsean näköiset. Suurilla verhopinnoilla saimme tuotua sisustukseen lämmintä väriä ja tunnelmaa.”
Kodin irtokalusteissa on yhdistelty sopuisasti tämän päivän designia sekä vanhempia, kierrätettyinä hankittuja kalusteita ja valaisimia. Niiden patinoituneet pinnat ja materiaalit antavat kokonaisuuteen ilmeikkyyttä ja särmää.
Makuuhuoneessa on esimerkiksi linjakas 1950-luvun tanskalainen tiikkilipasto, jonka detaljeissa näkyy puuseppien käsityötaito. Olohuoneen sisustukseen syntyy puolestaan kaunis materiaaliyhdistelmä nahkaisista safari-tuoleista, travertiinipintaisesta vintage-sohvapöydästä, vanhasta talonpoikaispenkistä sekä muhkeasta marokkolaisesta villamatosta. Uudemmat kalusteet ja valaisimet, kuten Bastan minimalistinen sohva ja Rubnin kattovalaisin taas tuovat kokonaisuuteen skarppia skandinaavista henkeä.
Oman persoonallisen lisänsä sisustukseen antavat kauniit sisustusesineet sekä taide. Asunnossa on joka huoneessa näyttävää designlasia, muistoja maailmanmatkoilta, keraamisen härkädekantterin kaltaisia kuriositeetteja sekä taideteoksia, joita pariskunta on hankkinut niin vintageliikkeistä, huutokaupoista kuin tehnyt niitä itse.
Koti onkin hyvä esimerkki siitä, että oman tunnelman rakentamiseen ei tarvita välttämättä suuria tavararöykkiötä tai edes koko asuntoa mylläävää remonttia. Muutamalla harkitulla, tehokkaalla elementilläkin saa puhallettua ihan oman hengen.
Osta tuotteita
Katso myös:
• Uutuudet Finnish Design Shopissa >
Teksti: Anna-Kaisa Huusko Kuvat: Niclas Mäkelä
Juttu on julkaistu alun perin Asun-lehdessä 42.