Tove Kindt-Larsenin 1930-luvulla suunnitteleman Grace-tuolin luonnokset ehtivät pölyttyä arkiston kätköissä yli 80 vuoden ajan, ennen kuin tuoli pääsi tanskalaisen Gubin tuotantoon. Viehkeän rottinkituolin lanseeraus nostaa samalla Kindt-Larsenin ansaitsemaansa asemaan muotoiluhistoriassa.
ARKKITEHTI-MUOTOILIJA Tove Kindt-Larsenilla (1906–1994) oli usein tapana kerätä sileiksi hioutuneita rantakiviä ja ajopuun palasia Tanskan pohjoisrannikon valkoisilta hiekkarannoilta. Luonnon muovaamat pehmeät linjat ja sileät tekstuurit toimivat tärkeinä innoittajina monissa hänen töissään, joista yksi upea esimerkki on tanskalaisen Gubin vastikään lanseerama Grace-nojatuoli.
Gubi kiinnostui rottinkisesta nojatuolista sen jälkeen, kun tuolin piirustukset vuodelta 1936 löytyivät Kindt-Larsenin arkistoista vanhojen korusuunnitelmien joukosta. Lopullinen, alkuvuodesta 2021 julkaistu malli työstettiin valmiiksi yhdessä Kindt-Larsenin perheen kanssa. Grace-tuoli tulee myyntiin Finnish Design Shopiin kevään aikana.
”Äitini muotoilufilosofia perustui luontoon – kerran hän tuli kotiin riikinkukon sulan kanssa vain viitatakseen sen väreihin. Gubi ilmentää äidilleni ominaista ainutlaatuista rohkeuden ja sulavuuden sekoitusta ja onkin siten täydellinen kumppani herättämään Grace-tuolin vihdoin henkiin”, kommentoi Tove Kindt-Larsenin poika Ebbe Kindt-Larsen.
Tarkastelipa tuolia mistä suunnasta tahansa, siitä on miltei mahdoton löytää täysin suoria kulmia, vaan koko rakenne muodostuu erikokoisten rottinkisten kaarien ja kurvien limittymistä. Taidokkaasti työstetty runko on valmistettu käsityönä rottingin kasvusijoilla Indonesiassa ja viimeistelty pehmeän muhkeilla istuintyynyillä.
Grace on ensimmäinen rottinkirunkoinen huonekalu Gubin mallistossa. Gubin omistajan ja taiteellisen johtajan Jacob Gubin mukaan tuolin muoto ja estetiikka toimivat kiinnostavassa vuorovaikutuksessa olemassa olevan malliston kanssa, mutta tuovat siihen myös jotain täysin uutta.
Tanskalaisen modernismin unohdettu uranuurtaja
Arkkitehdiksi 1920-luvulla kouluttautunut Kindt-Larsen oli kiinnostunut paitsi rakennus- myös huonekalusuunnittelusta, jota hän pääsi opiskelemaan tanskalaisen muotoilun kummisedäksi tituleeratun Kaare Klintin johdolla. Hän oli yksi ensimmäisistä naismuotoilijoista tanskalaisen muotoilun kultakaudella ja teki uraauurtavaa työtä esimerkiksi rottinkisten ja taivutetusta vanerista valmistettujen kalusteiden kanssa.
Tähän asti Kindt-Larsen on tullut parhaiten tunnetuksi puolisonsa Edvard Kindt-Larsenin (1901–1982) kanssa tehdystä yhteistyöstä. Pariskunta löysi yhteisen linjan modernista, funktionaalisesta tyylistä ja perusti yhteisen muotoilutoimistonsa vuonna 1945. Vuosien varrella Kindt-Larsenit suunnittelivat tuotteita aina tekstiileistä koruihin, tapetteihin ja astioihin, ja työlistalle mahtui myös näyttely- ja rakennusprojekteja.
Vuonna 1943 Edvard Kindt-Larsen nimitettiin Kööpenhaminan puusepänkillan (Københavns Snedkerlaug) vuosittaisten näyttelyiden pääsuunnittelijaksi, ja Kindt-Larsenit suunnittelivat seuraavan 23 vuoden ajan legendaarisia huonekalunäyttelyitä, jotka kokosivat yhteen tanskalaisen modernismin tärkeimpiä nimiä. Kuten monen tuon ajan naismuotoilijan, myös Toven työ jäi kuitenkin jossain määrin miesten varjoon; esimerkiksi puusepänkillan kunniapalkinto osoitettiin yhteisestä työpanoksesta huolimatta vain Edvardille.
Grace-tuolin julkaisun myötä Gubi tahtookin nostaa Tove Kindt-Larsenin ansaitsemaansa asemaan tanskalaisessa designhistoriassa. Samalla se tekee näkyvämmäksi hänen itsenäistä muotoilijauraansa sekä omaa kädenjälkeään – ainutlaatuista rohkeuden ja sulavuuden sekoitusta.
Kuka: Tove Kindt-Larsen (os. Reddersen)
- Syntyi 1906 ja kuoli 1994
- Opiskeli arkkitehtuuria ja huonekalumuotoilua Tanskan kuninkaallisessa taideakatemiassa Kööpenhaminassa
- Avioitui Edvard Kindt-Larsenin kanssa 1937, perustivat yhteisen muotoilutoimiston 1945
- Tunnettuja töitä: Rottinkituolit Grace (1936) ja Swing (1937) sekä yhdessä Edvard Kindt-Larsenin kanssa mm. Kamin-tuoli (1939), Pagoda-sohva (1956), Pagaj-tuoli (1960) ja Prisma-sohva (1964)
- Palkintoja: Københavns Snedkerlaug, 1. palkinto (1937), Det Danske Kurvemagerlaug, 3. palkinto (1937)
Katso myös:
Teksti: Nora Uotila Kuvat: Gubi