Greta Magnusson Grossmanin tuotannosta tunnetaan parhaiten 1940-luvun lopulla suunnitellut Gräshoppa- ja Cobra-valaisimet, jotka ovat nykyisin GUBIn mallistossa. Kaliforniassa uransa tehnyt ruotsalaismuotoilija suunnitteli valaisimien lisäksi myös taloja ja sisustuksia Hollywoodin silmäätekeville.
AIKAANSA EDELLÄ ollut tienraivaaja. Näillä sanoilla voisi kuvailla Greta Magnusson Grossmania (1906–1999), joka valmistuessaan Tukholman Konstfackista 1930-luvun alussa oli yksi ensimmäisistä koulutuksen saaneista naishuonekalumuotoilijoista Ruotsissa. Hän oli myös maan ensimmäinen muotoilupalkinnon saanut naismuotoilija ja Kaliforniassa 1940- ja 1950-luvulla työskennellessään ainoa omaa suunnittelutoimistoa johtanut nainen Los Angelesin alueella. Greta Magnusson Grossman ennätti rikkoa monta lasikattoa urallaan.
Uransa muotoilijana Greta Magnusson aloitti Ruotsissa. Valmistuttuaan Konstfackista 1930-luvun alussa hän piti seitsemän vuoden ajan ”Studiota”, yhdistettyä myymälää ja suunnittelutoimistoa, yhdessä opiskelukaverinsa Erik Ullrichin kanssa.
Studiossa oli esillä heidän funkkishenkisiä tuotteitaan ja niiden lisäksi Magnusson suunnitteli sisustuksia ja mittatilauskalusteita pääasiassa varakkaammalle väelle. Nuoren naismuotoilijan raikas tyyli sai innostuneen vastaanoton ja myymälä paljon huomiota sekä palstatilaa lehdissä.
Onni suosi yksityiselämänkin puolella. Greta avioitui vuonna 1933 englantilaisen jazz-rumpali ja orkesterinjohtaja Billy Grossmanin kanssa. Pari oli tavannut ravintolassa, jossa Grossmanin orkesteri esiintyi ja jonne Konstfackin opiskelijoilla oli tapana mennä viettämään vapaa-aikaansa.
Toisen maailmansodan melskeiden keskellä sisustusarkkitehdille ja muusikolle ei ollut juurikaan työmahdollisuuksia Ruotsissa. Grossmanit ottivat elämässään rohkeasti uuden suunnan ja vuonna 1940 pariskunta muutti Yhdysvaltoihin.
Greta M. Grossman sai Yhdysvalloissa lehdistön huomion ja asiakkaakseen elokuvataivaan tähtiä.
Heidän alkuperäisenä tarkoituksenaan oli asettua New Yorkiin, mutta tie veikin Kaliforniaan, kun sattuma astui peliin. Greta Magnusson Grossman kävi vain muutama päivä Yhdysvaltoihin saapumisensa jälkeen sisustusnäyttelyssä, jossa hän tapasi losangelesilaisen kalustevalmistajan Brown-Saltmanin johtajan. Hän halusi Ruotsista tulleen muotoilijan sohvan valikoimaansa. Alku Kaliforniassa oli lupaava.
Vain muutamaa kuukautta myöhemmin Greta Magnusson Grossman avasi jo Beverly Hillsiin oman studiomyymälän kuuluisan Rodeo Driven varrelle. Moderni liike keräsi nopeasti huomiota. Pelkistetyt huonekalut ja sisustusesineet sekä niitä suunnitteleva nainen, jossa oli ripaus elokuvatähden olemusta, kiinnostivat lehdistöä. Grossman sai pian asiakkaakseen elokuvataivaan tähtiä, kuten Ingrid Bergmanin ja Greta Garbon, ja hänen huonekalunsa päätyivät myös elokuviin.
Ura Kaliforniassa sai uutta nostetta, kun Grossmania pyydettiin muotoilemaan kalusteita suuren losangelesilaisen huonekalukaupan Barker Brothersin mallistoon 1940-luvun alussa. Grossmanilla oli taito suunnitella moderneja, mutta samalla riittävän pehmeälinjaisia ja kaupallisesti menestyneitä kalusteita, jotka sopivat myös amerikkalaiskuluttajien makuun. Lopulta Grossmannin kalusteita sekä valaisimia oli Yhdysvalloissa yli kymmenen valmistajan mallistoissa.
Greta M. Grossmanin vuonna 1952 suunnittelema 62-sarja sai nimensä siitä, että kalusteiden sanottiin olevan kymmenen vuotta edellä aikaansa.
Grossman nousikin yhdeksi keskeiseksi suunnittelijaksi Californian Design Movementissa (1945–65), joka hylkäsi toisen maailmansodan jälkeen perinteet ja toi tilalle raikkaita, funktionalismista ammentaneita ideoita, jotka oli sovitettu vauraaseen, aurinkoiseen, kalifornialaiseen elämäntyyliin. Barker Brothersin kautta hänelle avautuivat ovet myös kokonaisvaltaisempaan sisustussuunnitteluun, kun arkkitehdit alkoivat tilata sisustuksia piirtämiinsä yksityiskoteihin.
1940-luvun lopussa Greta Magnusson Grossman alkoi suunnitella myös rakennuksia itse. Kaikkiaan hän piirsi 14 omakotitaloa, jotka edustivat tyylipuhdasta mid-century modern -arkkitehtuuria. Ne olivat jyrkille rinnetonteille tehtyjä pientaloja, joille olivat leimallista modernit linjat, ilmavat tilaratkaisut, aurinkoiset parvekkeet sekä suuret ikkunapinnat, joiden kautta avautui upeita näkymiä yli kumpuilevan maiseman.
1960-luvun puolivälissä Greta Magnusson Grossman vetäytyi kokonaan suunnittelutyöstä. Hän muutti toiselle paikkakunnalle ja keskittyi tämän jälkeen maalaamiseen. Grossman menehtyi vuonna 1999.
Grossman tunnetaan nykyisin parhaiten valaisinsuunnittelusta, sillä tanskalaisbrändi GUBI on ottanut valikoimaansa muiden muassa Gräshoppa- ja Cobra-valaisimet.
Vasta 2000-luvun alkupuolella hänen laaja, kahdelle mantereelle levittäytyvä tuotantonsa löydettiin uudelleen. Tanskalainen GUBI otti ensin tuotantoon Gräshoppa- ja Cobra-valaisimet, ja sittemmin valikoima on laajentunut myös huonekaluilla. Kaikissa tuotteissa näkyy erinomaisesti Magnusson Grossmanin elegantti mutta leikittelevä ja kokeellinen ote muotoiluun.
Osta tuotteita
Katso myös:
• Greta M. Grossmanin suunnittelemat tuotteet >
Teksti: Anna-Kaisa Huusko Kuvat: GUBI