Carin Bryggman perusti oman sisustusarkkitehtitoimistonsa Turkuun reilu 70 vuotta sitten, ensimmäisenä naisena Suomessa. Bryggmanin taidokkaisiin sisustuksiin ja kalusteisiin voi edelleen tutustua siellä täällä – etenkin Turun linnassa.
JOKAINEN TURUN LINNAN KÄVIJÄ tulee väistämättä tutustuneeksi myös sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin tuotantoon. Bryggmanin suunnittelemat kattovalaisimet toivottavat kävijän tulleeksi jo sisääntuloaulassa, ja hänen huonekalujaan ja valaisimiaan on ripoteltu pitkin linnan käytäviä, saleja ja kahvilaa.
Turun linnan restaurointi oli Carin Bryggmanin ja hänen isänsä, arkkitehti Erik Bryggmanin yhteinen suurprojekti. Keskiaikaisen linnan kunnostustyöt olivat käynnistyneet jo ennen talvisotaa, ja sodanaikaisissa pommituksissa linna kärsi vakavia tuhoja. Isä-Bryggman vastasi mittavan, vuonna 1946 alkaneen restaurointiprojektin arkkitehtuurista, ja tytär sisustusarkkitehtuurista.
Kaikkiaan Carin Bryggman ehti toimia Turun linnan sisustusarkkitehtina yli 40 vuoden ajan, ja valtaosa linnan kalusteista, valaisimista ja vitriineistä onkin hänen käsialaansa. Hän oli myös ensimmäinen oman sisustusarkkitehtitoimiston perustanut nainen Suomessa.
”Carin Bryggman oli ensimmäinen sisustusarkkitehdin koulutuksen saanut nainen, joka rohkeasti ja menestyksekkäästi antautui miesten dominoivalle alalle. Hän saavutti Turussa nopeasti alan monopoliaseman ja oli kysytty sisustussuunnittelija koko Suomessa. Hän verkostoitui tunnettujen arkkitehtitoimistojen kanssa vaikuttaen alan käytäntöjen muotoutumiseen, jossa hankkeeseen kiinnitettiin sisustusarkkitehtitoimisto tasavertaisena pääsuunnittelijan kanssa”, tiivistää Turun museokeskuksen tutkija Kaarin Kurri.
Suomalaisen sisustusarkkitehtuurin pioneeri
Turussa varttunut ja Helsingissä opiskellut Carin Bryggman muutti valmistumisensa jälkeen muutamaksi vuodeksi Ruotsiin työskentelemään sikäläisissä arkkitehtitoimistoissa ja palasi sen jälkeen pysyvästi Turkuun. Hän perusti oman toimistonsa vuonna 1949.
”Carin Bryggmanin tavaramerkkejä olivat tinkimätön laatu, tyylikkyys ja tarkoituksenmukaisuus. Hän oli äärimmäisen tarkka ja edellytti toteutukselta samaa laatutasoa kuin suunnitelmilta. Kauneus kulki osana suunnittelua piirustuspöydältä – kauniina käsialana – lopputulokseen ja tuotteeseen. Hän vastasi henkilökohtaisesti kaikesta toimistonsa nimissä tapahtuneesta suunnittelutyöstä. Ainoastaan työpiirustusten puhtaaksi piirtäminen kuului toimiston avustajille. Heille yhteistä oli taito piirtää kaunis viiva”, Kurri kuvailee.
Bryggman suunnitteli sisustuksia laajalla skaalalla aina yksityiskodeista pankkeihin, kauppoihin ja ravintoloihin sekä Sibelius-museon, Åbo Akademin kauppakorkeakoulun, Turun Akatemiatalon ja arkkipiispan virka-asunnon kaltaisiin kohteisiin. Monet projektit ilmensivät myös aikakaudellista murrosta, jossa sisustusarkkitehtuurin asema vahvistui ja vakiintui.
”Työ alkoi jo yhteistyöstä arkkitehti-isä Erik Bryggmanin kanssa, joka 1940-luvun lopulta lähtien luotti kaikkien arkkitehtuurikohteidensa sisustamisen tyttärelleen sen sijaan, että olisi aiempaan tapaan pitänyt sen omalla toimistollaan. Harmoninen tasapaino arkkitehtisuunnittelun ja sisustussuunnittelun välillä leimasi myös muita yhteistyökuvioita”, Kurri luonnehtii.
Erik Bryggmanin kuoleman eli vuoden 1955 jälkeen Carin Bryggman joutui toimimaan myös – kuten hän itse asian ilmaisi –”Bryggman-poliisina” eli vahtimaan, ettei isän suunnittelemiin kohteisiin tehty luvattomia muutoksia.
Skandinaavista henkeä ja 50-luvun linjoja
Carin Bryggmanin elämäntyössä sisustus ja muotoilu nivoutuvat tiukasti yhteen, sillä hän suunnitteli useisiin kohteisiin sisustuksen lisäksi myös kalustuksen. Kuten moni 1900-luvun puolenvälin suomalaissuunnittelija, myös Bryggman haki vaikutteita työhönsä muualta Skandinaviasta, etenkin tanskalaisesta muotoilusta. Arkistoaineiston pohjalta koottuun työluetteloon kuuluu kaikkiaan yli 450 työtä, joista Kaarin Kurri nostaa esiin muutaman helmen:
”Turun linnan valaisimet luonnollisesti ovat vertaansa vailla, ja niistä ehkä eteishallin ja alkujaan turistikahvilaksi suunnitellun Eteläisen salin pyöreät lasipallot. Kalusteissa kiinnostava on Iitin kunnantalolle suunniteltu nojatuoli, joka sai kaupallisen sovelluksen Kirjopuu Oy:n valmistamana, sekä turkulaisen Kantosen Puutyön Ilmari-nimellä markkinoima lepotuoli. Aikaa hienosti kestänyt ja jo aikanaan kehuja pokannut on linjakas nojatuoli SAB, jonka nimi on myöhemmin otettu piirustusten arkistomerkinnästä.”
Bryggmanilla oli suuri vaikutus myös oman aikansa kotien sisustukseen: suunnittelutyön lisäksi hän otti aktiivisesti osaa kodinsisustuksesta käytyyn keskusteluun ja pyrki luomaan uusia sisustusratkaisuja sekä näyttelyiden että huonekaluteollisuudelle tehdyn suunnittelutyön avulla.
Tänä päivänä Bryggmanin suunnittelemiin sisustuskokonaisuuksiin voi edelleen tutustua paitsi Turun linnassa myös muutamissa muissa julkisissa kohteissa.
”Kuten Carin Bryggman totesi, sisustusarkkitehdin työn luonne on tilapäisyys ja katoavaisuus. Parhaiten sillä on mahdollisuus säilyä julkisissa kohteissa. Turussa hyvin säilyneitä kohteita ovat linnan ohella Sibelius-museo, jonka kalusteet, kuten salin tuolit ja vitriinit ovat Bryggmanin käsialaa sekä Luostarinmäen museon Kisälli-kahvila, jonka sisustuksen hän suunnitteli käyttäen myös tarkoitukseen lahjoitettuja vanhoja huonekaluja sekä laadukkaita valmiskalusteita. Erik Bryggmanin Vantaalle suunnitteleman Honkanummen kappelin sisustus on niin ikään hyvin säilynyt”, Kurri vinkkaa.
Sisustusarkkitehti Carin Bryggman 100 vuotta -näyttely on esillä Turun linnassa 7.3.2021 asti.
Kuka: Carin Bryggman
- Erik ja Agda Bryggmanin tytär, syntyi 5.4.1920 ja kuoli 7.4.1993.
- Opiskeli Helsingin Taideteollisuuskeskuskoulussa 1940–1944 ja työskenteli tukholmalaisissa arkkitehtitoimistoissa vuosina 1945–1948.
- Perusti oman toimistonsa Turkuun vuonna 1949 ja työskenteli aktiivisesti aina 1990-luvun alkuun asti.
- Kunnianosoituksia: Valkoisen Ruusun 1. luokan ritarimerkki (1961), Valtion taideteollisuuspalkinto (1982), Svenska kulturfondenin palkinto (1986), Sisustusarkkitehtijärjestö SIO:n kunniajäsen (1986), Varsinais-Suomen liiton Aurora-mitali (1987), Turun kaupungin taidepalkinto (1990).
- Sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin ja professori Erik Bryggmanin rahaston apurahoja jaetaan vuorovuosittain nuorille arkkitehdeille ja sisustusarkkitehdeille.
-
Vuonna 2020 Turun museokeskus julkaisi Kansalliskirjaston Finna-palvelussa yli 900 digitoitua valokuvaa käsittävän Carin Bryggman -kokoelman.
Katso myös:
• Erik Bryggmanin Ylösnousemuskappeli on suomalaisen arkkitehtuurin helmi >
• Carin Bryggman -valokuvakokoelma Finna-palvelussa >
Teksti: Nora Uotila