Muoti muuttuu ja Arabian vanhojen astioiden koristeaiheet vuoroin unohtuvat, vuoroin palaavat tuotantoon. Toiset innostuvat niistä ensi kertaa, toiset uudestaan nostalgian nälässä. Uusin tulokas on Mainio Sarastus -astiasarja.
LAPSENA MUMMOLASSA LUSIKOITIIN mustikkamaitoa kulhosta, jossa oli sinisiä kukkia ja muita kasveja. Kun isoveli pääsi ripille, esiin otettiin hienompi serviisi, ja siinä oli sama kuviointi. Vielä papan 60-vuotispäivillä tarjottiin voileipäkakkua samanlaiselta vadilta. Arabian uudelleen tuotantoon ottamat koristeaiheet nostavat muistot pintaan.
”Nostalgia on ihana, turvallinen pesä, johon voi hetkeksi paeta, jos jatkuva muutos ahdistaa”, sanoo Arabian muotoilupäällikkö Irina Viippola.
Hänen suunnittelutiimillään on vahva tuntuma siihen, mitä ennen on tehty, mistä kansa on pitänyt ja mistä se voisi pitää nyt. Vuoden 2017 syksyllä tiimi toteutti sarjan Suomi 100 -mukeja, yhden jokaista vuosikymmentä kohti. Aiheet poimittiin sadan vuoden aikana Arabian arkistoon kertyneestä materiaalista.
”Oli hauska havaita, miten kuviot heijastavat aikaansa 1910-luvun jugendista 1950-luvun hienoviritteiseen luontoharmoniaan ja 1960-luvun värikylläisyydestä 1980-luvun postmodernismiin”, Viippola kertoo. Hänestä nostalgisten aiheiden hyödyntäminen on ennen kaikkea rikkaan kulttuuriperintömme kunnioittamista.
”Olen nauttinut valtavasti käydessäni läpi arkistoja. Arabian astioihin ja niiden koristeisiin liittyy paljon muistoja isiltä tyttärille ja äideiltä pojille.”
NOSTALGIA MUUTTAA MUOTOAAN. Välillä on Ultima Thulen aika, välillä jonkin muun. ”Pitää olla tarkkana siinä, mitä milloinkin tuodaan uutena tuotantoon”, Irina Viippola sanoo.
Astiamuoteja koskevat samat lainalaisuudet kuin muitakin trendejä vintagevaatteista huonekasveihin. Jos on elänyt jonkin kauden kertaalleen kovin voimakkaasti, siitä tuskin jaksaa innostua toistamiseen. Mutta sitten tulee sukupolvi, jolle kaikki on taas uutta – vaikka se olisi hämärästi tuttua kaukaa lapsuudesta. Niinpä 1940-luvun suosikki anopinkieli tai 1970-luvun alaspäin levenevät housunlahkeet löytävät uusia ystäviä, vaikka monille ne ovatkin ei-enää-koskaan-asioita.
Yksi Suomi 100 -mukien kuvioista oli 1930-luvun Myrna. Taiteilija Olga Osol suunnitteli kahviastiaston vuonna 1937. Hän antoi runsaasti kullatulle kukkakuviolleen nimen glamouria hehkuvan amerikkalaisen filmitähden Myrna Loyn mukaan.
”Kun kysyimme yleisöäänestyksellä mielipiteitä koristeaiheista, Myrnaa kannatti erityisesti kaksi ryhmää, 18–25-vuotiaat sekä yli 50-vuotiaat”, Viippola kertoo.
Jotkin asiat pysyvät puolestaan ajattomina, kuten Aalto- eli Savoy-maljakko, Aino-lasit ja Kilta/Teema-astiasto, mutta niissä ei olekaan kuvioita. Birger Kaipiaisen Paratiisi-sarja on poikkeus säännöstä.
”Paratiisi on niin runsas ja koristeellinen, että voisi luulla sen kyllästyttävän. Mutta ei, sitä myydään vuodesta toiseen.”
Viippola mainitsee, että sama koskee Marimekon klassista Unikkoa. On puhuttu jopa kuvion ryöstöviljelystä, mutta ihmiset haluavat tuotteita, joiden pintaa se peittää.
SUOMEN SATAVUOTISJUHLAVUODEN POHJALEIMALLA varustellut Arabian mukit olivat myynnissä vain viime vuoden ajan. Nyt niistä on tulossa keräilijöiden aarteita, joita etsivän kannattaa tarkkailla huutokauppojen, antiikkiliikkeiden ja kirpputorien antia.
Yksi mukeista kuitenkin jatkaa mallistossa, ja se on osa Arabialla vuosina 1947–1984 työskennelleen Esteri Tomulan perinnön pohjalta suunniteltua viisiosaista Esteri-sarjaa. Siihen kuuluvat muki, lautanen, kulho, kannu ja tarjoilualusta.
Esteri Tomula oli vahvasti mukana Arabian kauniimman arjen suunnittelutyössä 1960–1970-luvuilla. Esteri-nimen sittemmin saaneen kukkaornamenttikuvion hän suunnitteli alun perin Arabian oman satavuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1973. Suomi 100 -äänestyksessä Esteri-kuvio keräsi pisteet niin naisilta kuin miehiltä ikään katsomatta.
Rehevässä kukkaornamentissa näyttäytyvät yhtä aikaa tämän ajan henki ja historia. Sinivalkoinen kuvio liittyy posliinin tuhansia vuosia vanhaan menneisyyteen; koboltinsinisen käyttö oli tuttua jo muinaisessa Kiinassa. Se kesti hyvin polttoa ja kulutusta.
Tässä mielessä kekseliäiden kiinalaisten ja nykysuomalaisten välillä vallitsee ainakin yksi vahva side. ”Me olemme käytännönläheistä väkeä”, Irina Viippola sanoo. Astioiden on nykyään oltava tiskikonekelpoisia, pinottavia, helposti säilytettäviä ja kestäviä. Pienikokoisuus on tullut jäädäkseen, koska harvalla on valtavia säilytystiloja tai isoja perheitä ja ylipäätään tarvetta suuriin astiastoihin.
Arabian suunnittelijat – kuten suunnittelijat kaikkialla maailmassa – kuuntelevat aikaa, sen hentoja kuiskauksia, joita on kuvaavasti kutsuttu ”heikoiksi signaaleiksi”. Heikko tai vahva – ihmisten tarve palata tunteidensa juurille on ja pysyy.
TUOREIN LENKKI ARABIAN retroketjussa on nimeltään Mainio Sarastus. Keväällä 2018 myyntiin tulleen yhdeksänosaisen astia sarjan koristeaihe pohjaa Raija Uosikkisen 1960-luvun puolivälissä luomaan Ivalo-kuvioon. Uosikkinen työskenteli Arabian astia- ja kuviosuunnittelijana vuodesta 1947 vuoteen 1986 asti, jolloin hän jäi eläkkeelle.
Kyseiset vuodet olivat monessa mielessä Arabian kulta-aikaa. Ihmiset tarvitsivat sodanjälkeiseen, nousukauden siivittämään arkeensa valtavasti lisää käyttötavaraa, ja astioiden piti olla paitsi käytännöllisiä myös tarjota silmänruokaa.
Raija Uosikkinen työskenteli uransa alussa tiiviisti astioita muotoilleen Kaj Franckin kanssa. Kirjoihin ja kansiin ei ole jäänyt, miten yhteistyö sujui, mutta Franckin ankaran koristelunvastaisen linjan tuntien se tuskin oli helpoimmasta päästä.
Ivalo-kuvioinnin lähes haurautta hipova koristeaihe, joka koostuu hennoista viivoista ja palloista, puhuu omaa kieltään. Nyt sen ilme näyttää taas raikkaalta. Irina Viippola löysi koristeaiheen tutkimusmatkallaan Arabian arkistoihin. Hän jäljensi originaalin käsin piirtämällä ja varioi sitä kymmeniin erilaisiin versioihin, alkuperäistä arvostaen ja varoen loukkaamasta sen henkeä.
”Viiva ja pallo olivat Uosikkisen oleelliset graafiset elementit. Toimme ne unohduksesta nykypäivän astiamuotoihin toivoen, että aika on niille jälleen kypsä.”
Katso myös:
• Arabian tuotteet >
• Kaikki kattaustuotteet >
Teksti: Pirkko Vekkeli Kuvat: Arabia
Juttu on julkaistu alun perin Avotakassa.