Aino Aalto juurrutti Suomeen moderneja, tarkoituksenmukaisina pitämiään sisustusihanteita. Hänen kädenjälkensä näkyy esimerkiksi Villa Mairean sisustuksessa.
Juttua päivitetty 23.1.2024
ARKKITEHTI AINO AALLON elämäntyö on ollut helppo sivuuttaa, jollei muuten niin nimittämällä häntä puolisonsa Alvar Aallon muusaksi. Vähättelyyn ei ole mitään syytä, mutta tuskin myöskään kaikkea syleileviin yleistyksiin.
Kymmenlapsisen perheen Aino-tytär, omaa sukua Marsio, pohti ylioppilasvuotenaan kahta uramahdollisuutta. Lastentarhanopettajan tai insinöörin töiden sijaan hän valitsi yllättäen arkkitehtuurin. 22-vuotiaana opiskelijana hän jo suunnitteli ja valmisti itse muutamia huonekaluja harjoittelupaikassaan Hietalahden Puuseppätehtaalla.
Ujona mutta hyvin järjestelmällisenä tunnettu Aino tutustui Teknillisen korkeakoulun käytävillä eloisaan ja boheemiin Alvar Aaltoon. Vuonna 1924 naimisiin menneen pariskunnan yhteiselämästä kertovat lukuisat, lähinnä Ainon nappaamat valokuvat. Kamera kulki tiiviisti mukana muun muassa Italiaan suuntautuneella häämatkalla.
Yhteistyö Alvarin kanssa
Aviopari teki niin likeistä yhteistyötä, että jälkikäteen on mahdoton eritellä Ainon ja Alvarin osuutta monissa Arkkitehtitoimisto Aallon 1920–40-luvulla toteuttamissa suunnitelmissa. Osa piirustuksista on merkitty Ainon tekemiksi, joissakin esiintyvät molempien nimet.
Aino Aallon panos oli ilmeisesti mittavin asunto- ja sisustussuunnittelussa sekä näyttelyarkkitehtuurissa. Lähtökohdiltaan napakkana funktionalistina hän pyrki selkeään ja hillittyyn tyyliin, joka hipoi askeettisuutta. Ei hän toki kauneuttakaan unohtanut, mutta esteettisyys oli hänen mielestään saavutettavissa vain selkein, yksinkertaisin ja käytännönläheisin ratkaisuin.
Sosiaaliset pyrkimykset ilmenevät päiväkotien ja neuvoloiden kaltaisten lasten elinympäristöjen parantamiseen tähdänneissä suunnitelmissa. Kokonaan Ainon piirtämiä ovat muun muassa Noormarkun lastentalo ja terveystalo vuodelta 1945. Häntä kiinnostivat myös keittiöt ja pienet asunnot.
Mahdollisuuden ajanmukaisiin, mutta arkityöstä poiketen ylellisiin ratkaisuihin antoi Villa Mairean sisustaminen. Maire Gullichsenin rakennuttama ja Alvar Aallon suunnittelema huvila Noormarkussa on parhaimpia esimerkkejä arkkitehtipariskunnan yhteisistä töistä. Se valmistui vuonna 1939.
Artekin ohjaimissa
Vuodesta 1935 lähtien Aino Aalto työskenteli vastaperustetussa Artekissa, ja hänen panoksensa arkkitehtitoimistossa väheni. Monilla ulkomaanmatkoillaan hän etsi myyntiin sopivia tuotteita ja nuuski esikuvina pitämiensä sisustusliikkeiden tarjontaa. Ainon huolellisesti kehittämään yrityksen linjaan kuuluivat alusta asti aidot materiaalit, kansainvälisyys ja moderni taide. Artek myi myös hänen huonekalujaan ja painokankaitaan kuten Kirsikkaa ja Nimetöntä.
Aino Aallon huolellisesti kehittämään Artekin linjaan kuuluivat alusta asti aidot materiaalit, kansainvälisyys ja moderni taide.
Myös Aino Aallon suunnittelemat, valmistuskustannuksiltaan huokeat Bölgeblick-lasit kelpuutettiin heti sisustamisen suunnannäyttäjänä pidetyn liikkeen valikoimiin. Hän hahmotteli lasit alun perin Karhula-Iittalan suunnittelukilpailuun vuonna 1932 ja sai niillä puristelasisarjan toisen palkinnon. Sarjaan kuuluivat kannu, juomalasi, kulhoja ja vateja sekä sokeriastia ja kermakko.
Kun samana vuonna kumottiin kieltolaki, lisättiin siihen myös ryyppylasit ja viinakarahvi. Laseista tuli nopeasti niin suosittuja, että Riihimäen lasitehdas alkoi kopioida niitä.
Kun Artekin toimitusjohtaja Nils-Gustav Hahl kuoli vuonna 1941, Aino Aalto alkoi hoitaa myös hänen virkaansa. Uurastuksen pysäytti vuoden 1949 tammikuussa syöpä, joka oli paljastunut muutama vuosi aikaisemmin. Alvar Aallolle vaimon menehtyminen kesken monien merkittävien projektien oli niin traumaattista, että hän puhui jälkeenpäin vain harvoin rakkaasta Ainostaan.
Kuka: Aino Aalto
- Aino Maria Mandelin syntyi 25.1.1894 Helsingissä ylikonduktööri Juho ja Johanna Mandelinin (vuodesta 1906 Marsio) perheeseen
- Valmistui arkkitehdiksi 1920, aloitti työt Oiva Kallion toimistossa Helsingissä
- Piirtäjä Gunnar Wahlroosin toimistossa Jyväskylässä 1923
- Töihin Alvar Aallon toimistoon Jyväskylässä 1924, naimisiin Alvar Aallon kanssa
- Artekin taideteollisuusosaston johtaja 1936–41
- Kultamitalit käyttölaseista ja näyttelyosaston suunnittelusta, Milanon VI triennaali 1936
- Villa Mairean sisustussuunnittelu 1938–39
- Artekin toimitusjohtaja 1941–49
- Kuoli 13.1.1949 Helsingissä
Katso myös:
• Aino Aallon suunnittelemat tuotteet >
Teksti: Kari-Otso Nevaluoma Kuvat: Valmistajat, A-lehtien kuva-arkisto
Juttu on julkaistu alun perin Avotakassa osana Muotoilun mestarit -sarjaa.