Lundian klassikkohyllyssä kohtaavat suomalainen mänty ja rottinki

Suomalaisen Lundian hyllyissä on yhä sama rakenne kuin 73 vuotta sitten, mutta kalusteiden ilme on aivan tätä päivää. Keskustelimme ekologisista ja muunneltavista kalusteista Lundian toimitusjohtajan Karri Koskelon kanssa.

KUTEN PARHAAT KEKSINNÖT yleensä, myös suomalainen kalusteyritys Lundia sai alkunsa tarpeesta. Ruotsalainen puuseppä Harald Lundqvist harmitteli 1940-luvulla muuton keskellä, että hänen oli jätettävä vaatehuoneen kiinteät hyllyt vanhaan kotiinsa. Syntyi idea täysin uudenlaisesta hyllystä, jonka voi purkaa ja kasata uudelleen.

Vuonna 1948 Suomessa perustettu Lundia on sittemmin myynyt yli 100 miljoonaa metriä näitä käänteentekeviä hyllyjä. Matkan varrella Lundia Classic -malliston ilme on päivittynyt täydennysosilla, kuten trendikkäillä rottinkiovilla. Klassikkohyllyt ovat saaneet rinnalleen myös modulaarisen Lundia Fuugan, Lundia Lofty -sängyt, Lundia System -säilytyslaatikot sekä palkitut Lundia-valaisimet. Kaikki tuotteet valmistetaan Suomessa. Lundian toimitusjohtaja Karri Koskelo kertoi Design Storiesille yrityksen kuulumisia.

Kuinka Lundian uusi rottinkiovimallisto syntyi?
”Työntekijämme ehdotti rottinkia, ja koko tuotekehitystiimi ihastui heti prototyyppiin. Ei kuitenkaan ollut helppo löytää rottinkiverkon tekijää Suomesta. Meni melkein vuosi, kunnes hyvä tekijä löytyi lopulta vain vartin ajomatkan päästä pääkonttoriltamme. Rottinki oli Lundialle todella luonteva valinta: se on luonnonmateriaali ja siitä saadaan täyte olemassa olevaan ovikehään. Vanhan, olemassa olevan hyllyn saa näin päivitettyä vaihtamalla siihen rottinkiovet.

Uutuuksien kehittäminen on aina tasapainottelua. Tuotteiden pitää edistää meidän arvojamme ja myös näyttää Lundialta. Vaikka rottinki materiaalina tulee kauempaa, se on ekologinen kiipijäkasvi, joka vaatii sademetsää ympärilleen. Näin sen tuotanto säästää myös metsiä. Moni asia loksahti yhteen, ja rottinkimallistosta onkin tullut suuri hitti.”

Miten historian ensimmäiset Lundia-hyllyt erosivat sen ajan kalusteista?
”Kevyt, kestävä ja siirreltävä hyllyjärjestelmä oli vallankumouksellinen 1940-luvulla. Uudenlaisen kiinnitysmekanismin avulla hyllykorkeutta pystyi säätämään. Hyllyt kiinnittyivät metallitapeilla tukevasti tikkaisiin mutta olivat myös helposti irrotettavissa. Aiemmin kaapistot olivat hyvin painavia ja ne rakennettiin kiinteästi paikoilleen. Lundian hyllyn voi purkaa osiin vaikka joka päivä ja rakentaa uudelleen ilman, että rakenne kärsii. Hylly on hyvin kevytrakenteinen mutta kestävä. 1940-luvulta on tallella kuvia, joissa 16 miestä seisoo yhden hyllytason päällä.”

”Lundian Classic-hyllyn rakenne ja materiaali ovat edelleen samat – hylly tehdään suomalaisesta männystä Suomessa.”

Mikä on säilynyt ennallaan vuosien varrella?
”Suomalaisuus, materiaalit ja perheomistus. Classic-hyllyn rakenne ja materiaali ovat edelleen samat – hylly tehdään suomalaisesta männystä Suomessa. Myös omistus on käytännössä samassa perheessä, joskin nykyinen omistaja on yrityksen perustajan tyttären mies. Onhan se aika uniikkia, että yritys on tehnyt 73 vuotta samaa tuotetta ja onnistunut pysymään pinnalla.”

Mikä on muuttunut?
”Meillä on viisi eri tuotebrändiä, joista Lundia Classic on edelleen ykkönen. Myös Classicin väri- ja tuotevalikoima on kasvanut: alun perin hyllyyn ei esimerkiksi ollut ovia ja laatikoita. Valkoisista moduuleista koostuva Fuuga on Lundian toinen huonekalusarja. Lundia Lofty -sängyt on suunnitellut palkittu muotoilija Tapio Anttila, System-laatikot sisustusarkkitehti Joanna Laajisto ja valaisimet valosuunnittelija Jukka Korpihete. Kaikki Lundian valaisimet valaisevat epäsuorasti niin, että valo ei osu polttimosta silmään vaan kulkee miellyttävästi tilassa.”

Miksi Lundian hyllyt ovat juuri suomalaista mäntyä?
”Suomalainen mänty on todella tuhtia ja tiivissyistä. Se kasvaa hitaasti ja sitoo elämänsä aikana paljon hiilidioksidia. Mänty on suomalaisille myös hirveän rakas – se on idyllinen kasvi esimerkiksi mökkikallioilla. Monissa muissa maissa mielikuva männystä materiaalina liittyy sikäläiseen, nopeasti kasvaneeseen ja kevyeen puulatuun. Metsät ovat tärkeä luonnonvara Suomelle, ja Lundialla meistä on hienoa, että pystymme valmistamaan tästä raaka-aineesta designhuonekaluja maailmalle. Puu tulee tehtaille lähialueilta, ja kaikki on PEFC-sertifioitua. Voimme jäljittää kussakin tuotteessa käytetyn puun alkuperän melkeinpä kannolle asti.”

”Suomessa Lundiasta tuli koko kansan kaluste 1970–80-luvun taitteessa – silloin Lundiaa ostettiin kuin maitopurkkeja.”

Lundian hyllyt eri vuosikymmeniltä ovat tuttu näky suomalaisissa kodeissa ja nettihuutokaupoissa. Millaisia kommentteja Lundia herättää?
”Suomessa Lundiasta tuli koko kansan kaluste 1970–80-luvun taitteessa – silloin Lundiaa ostettiin kuin maitopurkkeja. Niinpä lähes jokaisella asiakaspalveluun soittavalla tai messuosastolle pysähtyvällä on kerrottavanaan oma tarinansa. Lundia on aidosti kiinni ihmisten tunne-elämässä, sitä tarinaa ei tarvitse kaivella. Onkin hyvä, että jos on vaikka perinyt isovanhemmilta hyllyn, siihen saa moderneja täydennysosia, kuten hidastimella toimivat ovet. Jo vetimet vaihtamalla hyllyyn saa hyvin erilaisen ilmeen.”

Mitä moni ei tiedä Lundiasta?
”Meitä on aika pieni porukka brändimielikuvaan nähden! Työntekijöitä on tällä hetkellä vajaa parikymmentä, ja valtaosa työskentelee valmistuksessa. Jokaisen työpanoksella on valtava merkitys laatuun. Kun tilaat Lundian, tarvikkeet tilaukseesi laittaa meiltä Merja. Tenho tekee laatikot ja ovet. Jos kyseessä on Fuuga, sen on rakentanut Timo tai Tommi.”

Mikä on oma Lundia-muistosi?
”Minulla on paljon Lundian kalusteita. Erikoisin tähänastisista kalusteista on ollut ehkä entiseen kotiini suunnittelemani baaripöytä. Suutarin lapsella ei kuitenkaan ole kenkiä – hankin ensimmäisen Lundia-kirjahyllyni vasta tänä vuonna. Toisaalta: vanha, toisen valmistajan kirjahylly oli hyvässä kunnossa, joten miksi vaihtaa. Puhummehan yrityksenäkin ekologisen, monikäyttöisen ja läpi elämän kestävän kalustuksen puolesta.”

Katso myös:

• Lundian tuotteet Finnish Design Shopissa >

Teksti: Taina Ahtela Kuvat: Lundia ja Minna Jones

Päivitetty tekstiä 5/2023: Vaihdettu Karri Koskelon titteli toimitusjohtajaksi.