Harri Koskinen suunnitteli levysoittimen, joka hivelee tarkankin sisustajan silmää. Hän on myös mukana Japanin ja Suomen yhdistävässä Iwatemo-projektissa – monen muun työn ohella. Design Stories haastatteli yhtä Suomen menestyneimmistä muotoilijoista, ja saimme Koskiselta myös ajankohtaisia levyvinkkejä.
Mistä sait idean Turntable-levysoittimeen?
”Levysoitin on syntynyt omasta harrastuneisuudesta, ja olen myös tehnyt pitkään yhteistyötä aktiivisia kaiuttimia valmistavan Genelecin kanssa. Minua kiehtoi ajatus kalusteenomaisesta levysoittimesta; integroituja soittimia ja televisioita on ollut 60–70-luvuilla vaikka kuinka paljon, mutta ne ovat kadonneet lähes kokonaan.
Kalustemaisen rungon on valmistanut kotimainen Puusepänliike Wooden. Toisin kuin vanhat soittimet, Turntable tukee myös striimausta, eli soittimella voi vinyylin lisäksi soittaa musiikkia puhelimesta tai läppäristä langattoman bluetooth-äänensiirron avulla.”
Onko kotonasi paljon LP-levyjä?
”Onhan niitä. Aikoinaan, kun siirryttiin vinyyleistä CD-levyihin, luovuin ainoastaan yhdestä levystä, joka oli The Curen Faith. Ja siitäkin vaihtokaupalla. Kaiken lisäksi luopuminen harmitti minua pitkään, joten hankin sen lopulta uudestaan kokoelmiini!
Säilytän valikoituja levyjä myös toimistolla, sillä musiikin kuuntelu auttaa minua keskittymään. LP-levyjen pyörittämiseen liittyy tietty rituaali, joka toimii meditaationa. Ne antavat myös aikarajan tietyn ongelman ratkaisuun: minulla on levynpuoliskollinen aikaa keskittyä yhteen asiaan.”
Wooden on valmistanut myös uudet Credenza-senkit.
”Olen välillä kysynyt Wooden Oy:n perustajalta Ola Kukkasniemeltä apua eri töihin. Hän ehdotti, että alkaisimme tehdä yhdessä säilytyskalusteita, ja mielestäni olemme saaneet aikaiseksi voimakkaita esineitä, joilla on oma luonne. Pienin Credenza Uno -senkki on kokonsa puolesta sellainen, että se toivottavasti löytää paikkansa moneen kotiin.
Senkki on tavallaan hybridi, sillä siinä on käytetty massiivipuuta ja viilua. Woodenin puusepät ovat äärimmäisen taitavia työstämään puuta, ja he tekevät töitä todella pieteetillä. Senkistä huomaa, että jokainen yksityiskohta ja liitos on niin kuin pitääkin. Kaunis käsityö näkyy, ja olen erittäin tyytyväinen, sillä laatu on niin huippua. Nämä ovat voimakkaita kalusteita, joille on mietitty sisustuksessa etukäteen oma paikka.”
”Woodenin puusepät ovat äärimmäisen taitavia työstämään puuta. Kaunis käsityö näkyy ja laatu on huippua.”
Senkissä ei ole taustalevyä. Miten tähän ratkaisuun päädyttiin?
”Taustalevy yleensä tukee rakennetta, tai peittää ja suojaa, jos kaluste on keskellä huonetta. Suunnittelemamme senkki on niin kuitenkin niin tukeva, että siihen ei tarvita taustalevyä. Tämä mahdollistaa myös sen, että elektroniikan johtojen kulkureittejä ei tarvitse sen enempää miettiä. Modulaarisen säilytysjärjestelmän sijaan lähdimme rohkeasti tekemään voimakkaita säilytyskalusteita, joita hankitaan harkiten yksi kerrallaan.”
Olet ollut mukana myös japanilais-suomalaisten Iwatemo-tuotteiden suunnittelussa. Miten päädyit projektiin mukaan?
”Projekti lähti liikkeelle Japanin puolelta. Pohjois-Japanissa Iwaten alueella on paljon perinteistä käsityöteollisuutta, mutta tuotteita myydään hyvin lokaalisti ja monet toimijat ovat kuihtumassa pois. Alueella on jo pitkään toiminut Iwate Industrial Research Institute -niminen tutkimuskeskus, joka tukee käsityöläisiä ja pienyrittäjiä ja auttaa heitä kehittämään tuotteitaan ja toimintojaan. Koska pohjoismainen design on kova sana Japanissa, tutkimuskeskus ideoi yhteistyöhankkeen, jossa suomalaisia muotoilijoita kutsuttaisiin mukaan luomaan tuotekokoelmaa paikallisten käsityöläisten kanssa.
Iwatesta tuli delegaatio käymään Helsingissä vuonna 2016. Ville Kokkonen, toinen projektin suomalaisista suunnittelijoista, tapasi heidät, ja aloimme sitten yhdessä miettiä projektia eteenpäin. Kävimme myös paikan päällä Iwatessa tutustumassa tekijöihin. Vielä tuossa vaiheessa iwatelaisillakaan ei ollut tarkkaa käsitystä siitä, mitä tehdään ja kenen kanssa. Me Villen kanssa toimimme muotoilukonsultteina: avasimme heille näköaloja ja erilaisia mahdollisuuksia.”
Mistä nimi Iwatemo tulee?
”Nimi oli itse asiassa alun perin Iwatemono. Iwate tosiaan on alueen nimi, jossa tuotteet valmistetaan. Mono taas tarkoittaa japaniksi esinettä, hyödykettä, objektia. Matkan varrella nimi on lyhentynyt nykyiseen muotoonsa.”
”Iwatemo-brändin kalusteet ja astiat valmistetaan Iwaten alueella Japanissa. Halusimme luoda mielenkiintoisen piensarjan tuotteita, joita ihmiset voivat käyttää arjessa.”
Iwatemon kokoelma koostuu puuhuonekaluista, keramiikasta sekä valurautaisista teepannuista. Miksi juuri nämä tuotteet valittiin mukaan?
”Tutkimuskeskus oli esivalinnut projektiin pieniä paikallisia pajoja erityisesti erilaisia materiaaleja ja tekniikoita silmällä pitäen. Kävimme Villen kanssa tutustumassa näihin yrittäjiin, heidän materiaaleihinsa ja erityisosaamiseensa – tuo aika oli yhtä reissaamista. Lopulta projektiin valikoitui kolme yrittäjää: keraamikko, puusepänliike sekä valurautayritys, joka aiemmin oli tehnyt tuotteita ainoastaan alihankintana.
Halusimme luoda mielenkiintoisen piensarjan tuotteita, joita ihmiset voivat käyttää arjessa. Vuoropuhelu oli sarjan luomisessa olennaista: tahdoimme hyödyntää paikallista osaamista ja tietotaitoa, ja ottaa vaikutteita sekä Japanin että Suomen kulttuureista. Esimerkiksi teepannut valikoituivat osaksi sarjaa paikallisen tekijän pyynnöstä.”
Onko mallistolle luvassa jatkoa?
”Kyseessä on ensimmäinen pieni kokoelma, ja olemme jo miettineet aiheita ja teemoja seuraavaa varten. Muotoilijakonsultteina autamme brändiä miettimään, mitä kannattaa tehdä jatkossa.”
”Vuoropuhelu oli Iwatemon tuotteiden luomisessa olennaista: tahdoimme hyödyntää paikallista osaamista ja ottaa vaikutteita sekä Japanin että Suomen kulttuureista.”
Mikä muu sinua on työllistänyt viime aikoina?
”Suurin projekti, jota on tehty jo pitkään, on hotellihanke Kiotoon. Joulukuussa 2019 avautuva hotelli sijaitsee aivan keskellä vanhaa Kiotoa. Kyseessä on vanha nelikerroksinen tehdasrakennus, joka muutetaan hotelliksi. Mukana on myös kaksi arkkitehtitoimistoa Japanista ja me vastaamme muotoilujohtajuudesta.”
Miltä kotonasi näyttää ja onko sinulla omia tuotteita koekäytössä?
”Pitkään halusin kotiini vain muiden tuotteita. Käytin niitä vertailukohtana omaan suunnittelutyöhöni; miten tuotteet ovat onnistuneet ja miten ne toimivat. Nykyisin kotonani on sekalaisesti tuotteita, myös omiani. Kun tuotteita ja niiden prototyyppejä on hionut pitkään, on ilo ottaa ne myös omaan käyttöön.”
Harri Koskisen viisi levyvinkkiä:
1. Fujiya & Miyagi: Flashback, 2019. ”Hyvää ja mielenkiintoista monotonista nyanssia.”
2. Timothy J. FairPlay: An Introduction to Consumer Electronics EP, 2018. ”Kovia biisejä.”
3. Tominori Hosoya: Halfway, 2018. ”Koukuttavaa äänimaisemaa ja rytmiä.”
4. Daniel Avery: Song for Alpha, 2018. ”Tyylikästä, ilmavaa, etenevää.”
5. Andrew Weatherall: Qualia, 2017. ”Salaperäistä ja nautinnollisen toimivaa musiikkia.”
Kuka: Harri Koskinen (s. 1970)
• Opiskeli Lahden muotoiluinstituutissa ja Helsingin taideteollisessa korkeakoulussa
• Yksi tunnetuimpia töitä on Block-valaisin vuodelta 1996, joka on myös New Yorkin MoMA:n peruskokoelmassa
• Palkittu muotoilija, muun muassa Compasso d’Oro - ja Torsten ja Wanja Söderberg -palkinnot
• Koskisen suunnittelemia tuotteita valmistavat esimerkiksi Iittala, Woodnotes, Design House Stockholm, Artek, Muuto, Fiskars, Wooden ja Iwatemo.
Harri Koskisen tuotteita
Turntable-levysoitin
Lantern-kynttilälyhty
K-tuoli
Cosy-pöytävalaisin
Block-valaisin
HK-kuppi
Nude-tuoli
Kupu-palovaroitin
Katso myös:
• Harri Koskisen suunnittelemat tuotteet >
• Woodenin tuotteet >
• Iwatemon tuotteet >
Teksti: Mikko Vaija Kuvat: Kaisu Jouppi, Jussi Ratilainen ja valmistajat