Hanni Koroma tunnetaan sisustusarkkitehtina, joka osaa suunnitella tiloja, joissa uusi ja vanha nivoutuvat hienovaraisesti yhteen. Design Stories kävi kysymässä häneltä neuvoja, miten kodista saa sisustettua viihtyisän paikan.
HANNI KOROMAN TYÖHUONEESTA näkee, että sisustusarkkitehdilla on taito rakentaa ympärilleen harmonisia ja viihtyisiä tiloja. Hänen toimistonsa sijaitsee Helsingin Kruununhaassa tilassa, joka on rakennettu alkujaan taiteilijan ateljeeksi. Katto on korkealla ja valoa tulvii isoista ruutuikkunoista.
Sisustuksessa Koroma on yhdistellyt taitavasti vintagetuotteita, itse piirtämiä säilytyskalusteita, klassikkotuoleja sekä uniikkeja taideteoksia. Tilassa tuntuu olevan kaikki osaset balanssissa.
Hei Hanni! Mikä on mielestäsi tärkein kodin viihtyisyyteen vaikuttava tekijä?
”Viihtyisyys lähtee liikkeelle siitä, että tilat ovat luontevassa, järkevässä käytössä ja tavaroille on mietitty paikat. Arkea rasittava kaaos syntyy, kun tavarat jäävät ajelehtimaan, koska niille ei ole loogisia säilytyspaikkoja. Lisäksi on tärkeää, että säilytyskalusteet ovat oikein mitoitettuja. Ne eivät saa olla liian suuria tai syviä, jolloin ne tuhlaavat kalliita asuinneliöitä.”
Mistä aloitat, kun suunnittelet koteja?
”Menen paikan päälle ja käyn asukkaan kanssa tiloja huolellisesti läpi. Samalla kyselen tarkkaan, miten he käyttävät kotejaan ja mitkä ovat niiden ongelmakohdat. Lähdemme saman tien jo miettimään ratkaisuja. Kartoitan lisäksi tilat, materiaalit ja katson, miten päivänvalo kiertää huoneissa. Asiakkaan kuunteleminen on tärkeä, ehkä jopa tärkein, työvaihe projektissa. Ratkaisut suunnittelen sitten asiakkaan tarpeisiin.”
Miten oman kodin sisustusta voi viilata toimivammaksi?
”Mielessään voi piirtää kartan kodista, johon merkitsee, miten liikkuu asunnossa ja mitä tiloja käyttää. Silloin yleensä esiin nousevat unohdetut kohdat – nurkkaukset tai kokonaiset huoneet, joita ei juurikaan käytetä.
Seuraavaksi voi eritellä, joko itse tai sisustusalan ammattilaisen kanssa, mikä tilassa on pielessä. Syy voi toisinaan olla yksinkertainen, esimerkiksi huono valaistus tai väärin sijoitettu kaluste. Nojatuolista esimerkiksi katsellaan eteisen takkirivistöä. Pelkkä huonekalujärjestyksen muuttaminen tai valaistuksen uusiminen saattaa ratkaista ongelman.
Isompiin sisustusongelmiin tarvitaan järeämpiä ratkaisuja. Jos on asunut pitkään asunnossa, helposti sokeutuu sille, mitä mahdollisuuksia se tarjoaa.”
”Etätöiden lisäännyttyä on tärkeää, että kodin äänimaailma ei ole hälyisä ja siellä on suljettavia tiloja.”
Mitkä ovat tärkeimpiä asioita, joihin pitäisi kiinnittää huomiota sisustamisessa?
”Nostaisin säilytyksen lisäksi listan kärkeen valaistuksen ja akustiikan. Niin luonnonvalo kuin keinovalo vaikuttavat todella paljon siihen, viihdymmekö tilassa. Valolla myös ohjataan, miten tiloja käytetään ja mitkä asiat nousevat siellä esiin. Valaistuksen pitää muuntua eri tilanteisiin ja tunnelmiin.
Akustiikan merkitys kasvaa koko ajan, sillä kodeissa on paljon avonaisia tiloja. Etenkin etätöiden lisäännyttyä on tärkeää, että kodin äänimaailma ei ole hälyisä ja siellä on suljettavia tiloja.”
Entä miten voisi tuoda lisää lämpöä sisustukseen?
”Tällä hetkellä sisustuksiin haetaan aiempaa enemmän pehmeyttä ja lämpöä. Sitä tuovat esimerkiksi viherkasvit, puu ja muut luonnonmateriaalit, värit, uniikit esineet sekä vintagekalusteet ja kuvataide.”
Millaisiin asioihin neuvoisit kiinnittämään huomiota huonekalujen valinnassa?
”Kalustevalinnan pitää aina lähteä tilasta ja sen mittasuhteista. Hienoinkaan designhuonekalu ei näytä hyvältä, jos se on ahdettu esimerkiksi liian pieneen nurkkaan. Lisäksi kalusteissa on tärkeää kiinnittää huomiota laatuun ja kestävyyteen.”
Olet suunnitellut paljon koteja, ravintoloita ja toimistoja, jossa ajalliset kerrokset nivoutuvat yhteen luontevasti. Mitä keinoja tässä käytät?
”Minulle onnistuneen suunnitteluprojektin merkki on, että ratkaisut näyttävät luontevilta – aivan kuin ne olisivat aina olleet siinä. Suunnittelen uudet osat niin, että ne jatkavat rakennuksen henkeä, mutta niiden ei tarvitse orjallisesti noudattaa menneiden vuosikymmenten tai -satojen tyyliä.
Luontevuus syntyy ennen kaikkea materiaalivalinnoista. Suosin itse paljon luonnonmateriaaleja kuten puuta, tiiltä tai kiveä, koska niitä on aina ollut ja siksi niistä syntyy luonteva jatkumo. Värit valitsen rakennuksen vaiheisiin ja ympäristöön sopiviksi.”
”Minusta on illuusio, että koti olisi asetelma, joka tulee kerralla valmiiksi. Kotia pitää päivittää, kun tarpeet muuttuvat.”
Milloin kodin sisustus on valmis?
”Minusta on illuusio, että koti olisi asetelma, joka tulee kerralla valmiiksi. Kotihan on jatkuvassa liikkeessä, sillä se on meidän elämämme jatke ja ihmiselämään kuuluvat erilaiset vaiheet. Kotia pitää päivittää ja muokata, kun tarpeet muuttuvat.”
Miten alun perin päädyit sisustusarkkitehdiksi?
”Minulla oli pikkutytöstä asti haave, että haluan sisustusarkkitehdiksi. Isäni oli arkkitehti ja hän toivoi myös minun hakeutuvan alalle, mutta minusta arkkitehdin työ näytti loputtomalta sääntöviidakolta. Siinä ei ollut sitä luovaa vapautta, jota kaipasin. Sisustusarkkitehdin työssä sitä on enemmän.
Valmistuin vuonna 1996 ja perustin heti sen jälkeen oman toimiston. Suomessa elettiin silloin lamavuosien jälkeistä aikaa eikä valmiita työpaikkoja ollut tarjolla. Suunnittelin alkuaikoina paljon koteja yksityishenkilöille. Se ei ollut siihen aikaan tavallista. Tein etenkin vanhojen tilojen saneerauksia, koska minua ahdisti, kun vanhoista tiloista tehtiin uudiskohteiden näköisiä.”
Mitä muuta olet suunnitellut vuosien varrella?
”Teen kaikkea tilaan ja esineisiin liittyvää. Kotien lisäksi olen suunnitellut muun muassa toimistoja, ravintoloita, isoja saneerauksia, näyttelyitä, jopa kokonaisia uudisrakennuksia. Kohteisiin suunnittelen usein samalla mittatilauskalusteita, ja niitä on otettu myös sarjatuotantoon. Sisustussuunnitelmien lisäksi olen tehnyt kuvataidetta.
Vaikka työskentelyni voi vaikuttaa monenkirjavalta, koen itse, että kaikki tekeminen on pohjimmiltaan samaa. Oli työn alla sitten säilytyskaluste, pikkuruinen lipas tai vaikkapa omakotitalo, kyse on loppujen lopuksi materiaalin ja mittasuhteiden hallinnasta.”
Lue myös:
• Hanni Koroman keittiössä estetiikka on etusijalla >
Teksti: Anna-Kaisa Huusko Kuvat: Niclas Mäkelä