Sarah Hartmannin värikäs asunto Berliinissä on täynnä vintagehuonekaluja ja luovia tee-se-itse-ratkaisuja. Francklyn tiimi pääsi kurkistamaan Sarahin tilavaan, valoisaan kotiin – tervetuloa kierrokselle Design Storiesin matkassa!
SARAH HARTMANN ON graafinen suunnittelija, jonka rakkaus vanhoihin designhuonekaluihin ja kirpputorilöytöjen kunnostukseen on nostanut hänet samanmielisten designharrastajien keskuudessa varsinaiseksi Instagram- ja TikTok-sensaatioksi. Sarah jakaa tileillään seuraajiensa kanssa sisältöä ainutlaatuisista vintagelöydöistään ja tee-se-itse-projekteistaan.
Sarahin kaunis Berliinin-koti on luova leikkipaikka, joka on täynnä 1950-luvulta alkaneen avaruusajan ja 1970-luvun tyylisiä designluomuksia. Inspiraatiota hän saa rakastamistaan Wes Andersonin elokuvista.
Sarah, mikä sinut toi Berliiniin, vai oletko syntynyt täällä?
”Olen kotoisin Etelä-Saksasta, Baijerin perukoilta. Synnyin ja kasvoin Alpeilla lähellä Neuschwansteinin linnaa Itävallan rajan tuntumassa. Opiskelin graafista suunnittelua Hannoverissa, mistä muutin myöhemmin pohjoisemmaksi Hampuriin.
Muutin Berliiniin alun perin 2021 rakkauden perässä. Emme ole enää yhdessä, mutta se ei haittaa. Olen onnellinen ensimmäisessä aikuismaisessa asunnossani täällä. Muutin nykyiseen Reinickendorfissa sijaitsevaan asuntooni viisi kuukautta sitten.
Olen aina halunnut asua Pohjois-Saksassa, sillä se on lähempänä Skandinaviaa, ja rakastan skandinaavista muotoilua! Berliinin-asunnossani on nähtävillä skandityyliä siellä täällä esimerkiksi pastelliväreissä ja eri paikoissa pilkistelevissä printeissä.”
Mistä löydät inspiraatiota sisustamiseen?
”Sisustaminen on jatkuva prosessi. Parvekkeeni on yhä kesken, mutta olen tyytyväinen siihen, miten asiat ovat kehittyneet tähän mennessä.
Sanoisin, että graafinen suunnittelu vaikuttaa siihen, miltä kotini näyttää, ja kotini vaikuttaa vastavuoroisesti työhöni graafisena suunnittelijana. Kotini on kuin tosielämän moodboard-taulu: se inspiroi minua kokeilemaan uutta ja antaa minulle rohkeutta käyttää kirkkaita värejä myös työssäni. Väri- ja kuviovalinnoistani kyllä huomaa, että rakastan Wes Andersonin elokuvia.”
Miten päädyit tekemään tee-se-itse-projekteja ja kunnostamaan käytettyjä esineitä?
”Opettelin kaiken kantapään kautta ensimmäisessä Berliinin-asunnossani. Eteisessäni seisova senkki on minulle hyvin rakas, sillä se oli ensimmäinen huonekalu, jonka kunnostin. Kun sain sen, se oli erittäin huonossa kunnossa. Hioin ja maalasin sen entisen asuntoni kellarissa, ja nyt se on löytänyt paikkansa uudesta kodistani. Panostin prosessiin tosissani, ja huomasin, että pidin siitä ja halusin kokeilla sitä uudestaan.
Joskus löytämäni huonekalut saattavat olla hyvinkin huonossa kunnossa, mutta jos näen niissä potentiaalia, tiedän, että ne ovat kunnostamisen arvoisia. On myös uskomattoman upea tunne omistaa jotakin ainutlaatuista. Se on hauskaa, vastuullista ja kaltaiselleni nuorelle ihmiselle myös edullinen vaihtoehto hankkia ihania designaarteita.”
”Huonekalujen kunnostaminen on hauskaa, vastuullista ja myös edullinen vaihtoehto hankkia ihania designaarteita.”
Oletko iskenyt silmäsi joihinkin tiettyihin vanhoihin designhelmiin?
”Kun aloin tutkia käytettyjen kalusteiden markkinoita, en tiennyt oikeastaan mitään eri suunnittelijoista. Tiedän melko paljon esimerkiksi Bauhaus-tyylisuuntauksesta ja avaruusajalle tyypillisestä suunnittelutyylistä, mutta kaiken muun olen opetellut matkan varrella. Siksi keskityinkin alkuaikoina lähinnä etsimään sellaisia kalusteita, joiden muoto miellytti minua. Pidän erityisesti pyöreistä kulmista ja orgaanisista muodoista, joita kotonani näkee paljon. Tällaisia kalusteita on myös helppo työstää, sillä niiden hiominen ja maalaaminen on varsin yksinkertaista.
Nyt kun tunnen eri suunnittelijoiden tuotannon paremmin, on helpompaa löytää halutumpiakin esineitä, mutta sen lisäksi periaatteenani on, että esineen tulee miellyttää omaa esteettistä silmääni. Yksi viimeisimmistä vintagehankinnoistani on Roger Lecalin 1970-luvun Lipstick-peili. Vei kuukausia löytää peili riittävän edulliseen hintaan. Olen todella iloinen, että sain käsiini aidon Lecalin.
Toinen viime aikojen vintagelöydöistäni on Giorgio Stoppinon Kartellille suunnittelema 70-luvun lehtiteline. Se on juuri nyt erittäin kysytty esine, ja vei paljon aikaa löytää oma kappale. Vintagen kanssa kärsivällisyys on valttia! Rakastan sitä adrenaliiniryöppyä, jonka saan löydettyäni kauniin vintagekalusteen hyvään hintaan. Se tekee kaikesta taustatutkimuksesta ja vaivannäöstä sen arvoista.”
Saatat monesti muuttaa nikkaroidessasi kalustetta perustavanlaatuisesti. Toteuttaisitko tällaisen muodonmuutoksen mille tahansa kalusteelle?
"Se on hyvä kysymys! Ennen minkään tee-se-itse-projektin aloittamista teen aina nopean Google-kuvahaun varmistaakseni, ettei kyse ole sattumalta tuhansien eurojen arvoisesta kalusteesta. On hauskaa kokeilla uusia asioita massatuotetuilla kalusteilla, mutta kun kyse on harvinaisista designkalusteista, olen varovaisempi. En esimerkiksi ikinä maalaisi Lipstick-peiliäni!
Ei ole aina helppoa sanoa suoralta kädeltä, onko jokin vintage-esine tunnetun suunnittelijan tuotantoa vai ei. Hyvä esimerkki tästä on, kun jokin aika sitten löysin erikoisen vanhan pöytävalaisimen läheiseltä kirpputorilta hullun halvalla. Sain myöhemmin selville, että kyseessä on italialaisen arkkitehti ja muotoilija Massimo Iosa Ghinin vuonna 1986 suunnittelema Numero Trenta -pöytävalaisin. Nykyään sen hinta liikkuu eri verkkohuutokaupoissa 500 ja 700 euron välimaastossa.”
Mitä haluaisit sanoa ihmisille, jotka pohtivat, olisiko aika kunnostaa muutama vintagekaluste?
”Ensimmäiseksi projektiksi on hyvä valita pieni kaluste. Kompakti puupöytä tai valaisimen jalka on täydellinen esine hiomisen ja eri maalien käsittelyn opettelua varten. Katso internetistä, millaisia käytettyjä kalusteita naapurustossasi on myynnissä, ja päästä luovuutesi valloilleen!”
Moni vaikuttaa samaistuvan vintage- ja tee-se-itse-innostukseesi. Miten sosiaalisen median yhteisösi syntyi, ja miten se on kehittynyt?
”Aloin jakaa kirpputorilöytöjäni ja nikkarointiprojektejani Instagramissa vasta noin vuosi sitten, mutta tuntuu, kuin siitä olisi jo vuosikymmen! Olen oppinut seuraajiltani paljon uusia taitoja, ja he ovat opettaneet minulle paljon designistä ylipäätään.
Ihmiset lähettävät minulle usein viestitse ehdotuksia siitä, millaisia tekniikoita tai työkaluja minun kannattaisi käyttää. Taitoni ovat kehittyneet jo sille tasolle, että voin nykyisin jakaa vinkkejä itsekin! Saan paljon kysymyksiä vintagelöydöistäni ja tee-se-itse-projekteistani. Joskus seuraajani lähettävät minulle kuvia omista projekteistaan, mikä on myös hienoa.”
Sarahin toivelistalla
Katso myös:
• Sarah Hartmann Instagramissa >
• Francklyn kaikki käytetyt designaarteet >
Teksti: Dörte de Jesus Kuvat: Kerstin Müller