Katarina Fredrikson ei pelkää yhdistää eri aikakausien designlöytöjä ja itse kunnostettuja kierrätyskalusteita. Lukuisat taideteokset ja seinien utuiset värisävyt sitovat töölöläiskodin sisustuksen yhteen.
KATARINA FREDRIKSON muutti puolisonsa kanssa Helsingin Kalliosta Etu-Töölöön vuoden 2022 keväällä. Etu-Töölöön heidät houkutteli 75-neliöinen vuokrakaksio 1900-alkupuolella rakennetusta kerrostalosta, jossa oli viehättävää menneiden aikojen tunnelmaa.
”Ihastuimme asunnon korkeisiin huoneisiin, kattojen kipsikoristeisiin, eteisaulan kaarioveen, patinoituneisiin lautalattioihin ja vähän kummallisen sokkeloiseen pohjaratkaisuun, joka tuo asuntoon oman yllätyksellisyytensä”, kertoo Katarina.
Ennen muuttoa pariskunta sai vuokranantajaltaan luvan maalata asunnon seinät oman mielensä mukaan. Niinpä he tarttuivat maaliteloihin ja pensseleihin. Seinien räiskyvät oranssit ja kirkkaan siniset sävyt saivat väistyä pehmeiden ja utuisten värien tieltä. Nyt asunnossa on rauhallisen seesteinen tunnelma, mikä sopii hyvin 1900-luvun alun taloon.
KODIN KALUSTEHANKINNOISSA pariskunta luottaa kierrättämiseen ja kirppishankintoihin. Lähes kaikki on hankittu käytettynä. Katarina sanoo olevansa innokas second-hand -liikkeiden kiertelijä ja netin kierrätysryhmien seuraaja.
Käytettyjen esineiden bongaaminen alkoi jo nuorena opiskelijana lähellä sijainneilta kirpputoreilta. Huomattuaan, miten hienoja kalusteita kierrätettyjen esineiden joukossa oli, ei Katarina ole juuri sen jälkeen uutta ostanut.
”Vanhoissa esineissä on ihan oma tunnelmansa. Pidän aidoista ja kestävistä materiaaleista sekä siitä, miltä vintage-esineet näyttävät. Vastustan myös tuhlailevaa kulutuskulttuuria. En halua, että maailmaan tehdään enää yhtään turhaa tavaraa lisää”, hän sanoo.
KIRPPISLÖYTÖJEN MYÖTÄ Katarina alkoi kokeilla myös kalusteiden kunnostamista ja tuunausta. Ensimmäinen suurempi projekti oli 1950-luvun puulipasto, jossa oli ostohetkellä kellastunut ja kupruillut lakkapinta. Pinnat piti hioa ja käsitellä useampaan kertaan.
”Lipaston kunnostamiseen meni aivan valtavasti työtunteja! Monta kertaa mietimme, että pitäisikö luovuttaa ja nakata koko lipasto vaan polttopuiksi takkaan”, kertoo Katarina nauraen.
Vaikka projekti oli työläs, on lopputulos kaiken vaivan arvoinen. Lipastosta tuli yksi Katarinan rakkaimmista huonekaluista, ja se on kunniapaikalla olohuoneessa. Eikä lipastoprojekti vienyt haluja tarttua siveltimeen uudelleen, sillä Katarina on ostanut vuosien varrella paljon kunnostusta tai pintakäsittelyä vaatineita kalusteita.
”Jos maalivalinta osoittautuu vääräksi, niin sitten maalaan huonekalun uudelleen. Ei sisustaminen ole niin vakava asia.”
”Ostan huonekaluja, joista näkee jo myyntikuvista, että ne tarvitsevat kunnostusta. Minulle se ei ole mikään ongelma, sillä tykkään tehdä käsillä asioita samalla, kun katson iltaisin kotona telkkaria. Minulla on yleensä aina joku maalaus- tai DIY-projekti meneillään”, hän kertoo.
Itsetuunatuissa kalusteissa Katarina pitää erityisesti siitä, että lopputulos on persoonallinen ja omaan sisustukseen sopiva. Maalaamiseen ja värien valintaan – tai ylipäänsä kalusteiden ostamiseen ja sisustamiseen – Katarina sanoo suhtautuvansa rennon kokeilevasti.
”Jos maalivalinta osoittautuu vääräksi, niin sitten maalaan huonekalun uudelleen. Samoin, jos joku ostos ei sittenkään istu kotiin, laitan sen samalla hinnalla myyntiin eteenpäin ja etsin sopivamman. Ei sisustaminen ole niin vakava asia.”
KATARINA SANOO nauttivansa erilaisten ja toisinaan ristiriitaistenkin asioiden yhdistämisestä. Kodissa on rennosti sulassa sovussa niin veikeitä muoviesineitä, pohjoismaisen muotoilun helmiä, menneiden vuosikymmenten tuntemattomampaa designia sekä tämän päivän tavaraa.
”Vaikka yhdistää hyvinkin erilaisia asioita, voivat ne näyttää yhdessä kivalta.”
Tärkeä osa kodin tunnelmaa ovat myös Katarinan ja puolison perheiltä perityt ja saadut kalusteet. Sen lisäksi, että ne ovat kestäviä, liittyy niihin lisäksi paljon tunnearvoa.
”Ruotsalaiselta mummoltani peritty iso, jatkettava ruokapöytä on minulle rakas. Se oli pitkään minulla varastossa odottamassa, ja tähän asuntoon pöytä vihdoin mahtui. Sen ääressä onkin vietetty mukavia hetkiä yhdessä kavereiden ja perheen kanssa”, kertoo Katarina.
VINTAGE-KALUSTEIDEN LISÄKSI toinen kodille ominainen asia on taide. Maalauksia on paitsi kodin jokaisen huoneen seinällä myös pinoissa varastossa odottamassa sopivaa ripustuspaikkaa.
”Isoisäni oli ruotsalainen kuvataiteilija Lars Fredrikson, joten taidetta on ollut suvussa aina. Olen tottunut jo lapsuudenkodissa, että taidetta on seinillä paljon. Minulle erityisen rakas esine on isoisäni maalaama öljyvärityö, joka on nyt olohuoneessa. Tänne muutettaessakin mietin sille ensimmäiseksi parhaan ripustuspaikan ja vasta sen jälkeen huonekalujen sijainnin. Taulu olisi Osku-kissan jälkeen heti seuraava asia, jonka kantaisin kotoa pois, jos siellä syttyisi tulipalo”, Katarina toteaa.
Inspiroidu tyylistä
PH 5 -riippuvalaisin
Ametisti-matto
Fyr-kynttilänjalka
Vitriini
Kizu-pöytävalaisin
Rypäle-malja
Wire Chair -tuoli
Turning Table -pöytä
Katso myös:
• Uusimmat tuotteet Francklyssä >
Teksti: Anna-Kaisa Huusko Kuvat: Niclas Mäkelä Video: Joni Tuominen