Taiteilija Albert Madaula tunnetaan vaikuttavista ja värikkäistä maalauksistaan. Design Stories sai tilaisuuden vierailla Madaulan kauniissa Palmera Estudio -kotiateljeessa Barcelonassa. Tervetuloa mukaan!
SYKSYINEN AAMUAURINKO valaisee vilkkaan El Poblenoun kaupunginosan katuja San Martín alueella Barcelonassa, Espanjassa. Alue oli aikaisemmin merkittävä teollisuuskeskus, mutta ajan myötä sinne on muuttanut yhä enemmän taiteilijoita ja kasvuhakuisia yrityksiä. Nykyään se houkutteleekin paljon luovia ihmisiä. Yksi heistä on itseoppinut, monipuolinen taiteilija ja elokuvantekijä Albert Madaula.
Madaula luo Palmera Estudiossa värikkäitä, abstrakteja maalauksia. Ateljee on myös yhteisöllinen tila, jossa luovat ammattilaiset tekevät yhdessä taideprojekteja ja -näyttelyitä sekä elokuva- ja tv-tuotantoja. Kaiken lisäksi se on Madaulan kaunis koti, joka on sisustettu mielenkiintoisilla, käytettynä hankituilla aarteilla.
Hei Albert! Kerro, miten Palmera Estudio sai alkunsa. Miten löysit tämän paikan?
”Asuin ennen Barcelonan Gràcian kaupunginosassa, jossa minulla oli myös studio. Vuonna 2019 jouduin lähtemään sieltä, ja silloin mietin, mitä seuraavaksi tekisin. Päätin toteuttaa unelmani ja etsiä tilan, jonka voisin muuttaa kotiateljeeksi. Varasin tähän kuukauden aikaa ja ensin en löytänyt mitään, mistä olisin pitänyt. Useimmissa tiloissa ei ollut luonnonvaloa tai ne olivat joko liian suuria tai liian pieniä.
Sitten eräänä päivänä kuljin Poblenoussa erään asunnoiksi muutetun teollisuusrakennuksen ohi. Olin kuullut siitä aikaisemmin ja tiesin, että se oli erittäin suosittu – asuntoja vapautui vain harvoin. Mutta päätin kokeilla onneani. Juttelin ovimiehelle, joka kertoi yhden tilan vapautuvan muutaman päivän kuluttua. Allekirjoitin vuokrasopimuksen heti samana päivänä.”
Missä kunnossa tila oli?
”Rehellisesti sanottuna aivan karmeassa! Sisäänkäynnin vieressä oli kamala keittiö ja huoneisto oli jaettu seinällä kahteen osaan. Se oli likainen eikä siitä ollut pidetty huolta. Huonosta ensivaikutelmasta huolimatta näin heti sisään astuessani, kuinka paljon potentiaalia tilassa oli. Eikä tämä tunne johtunut pelkästään suurista teollisuusrakennuksen ikkunoista tai itse rakennuksen omaperäisyydestä, vaan myös siitä, että naapurustoon muutti koko ajan yhä enemmän nuoria, luovia ihmisiä.
Minun täytyi muuttaa Palmeraan remontin ollessa vielä kesken. Muistan vieläkin elävästi, kuinka nukuin täällä ilman sähköä ja miten nurkkaan kasattujen huonekalujen ja muiden tavaroiden päälle kerääntyi pölyä ja likaa remonttitöistä. Silloin tila näytti lähinnä parkkipaikalta. Tuolloin mietin jatkuvasti, että olikohan tämä oikea päätös.”
”Meni noin puolitoista vuotta ennen kuin tila näytti siltä, millaiseksi olin sen kuvitellut.”
Nyt voi sanoa, että se oli ehdottomasti oikea ratkaisu! Kuinka kauan remontti kesti?
”Meni noin puolitoista vuotta ennen kuin tila näytti siltä, millaiseksi olin sen kuvitellut. Ensimmäiset kuusi kuukautta olivat remontin pahinta vaihetta.”
Palmera Estudio on suunniteltu erittäin huolellisesti ja jokainen yksityiskohta on tehty ajatuksella. Oliko sinulla ennalta mietitty konsepti?
”Minulla oli melko selkeä kuva tulevasta studiostani. Halusin, että se on yhdessä näistä Poblenoun teollisuusrakennuksista, joita rakennettiin paljon 1970-luvulla. Tässä nimenomaisessa rakennuksessa pidin ulkoseinällä näkyvillä olevista metalliportaista ja julkisivun punaiseen taittavasta beigestä väristä. Se on mielestäni hyvin raikas ja Barcelonalle tunnusomainen. Tämäntyyppisiä rakennuksia on muissa Euroopan kaupungeissa, mutta harvemmin Espanjassa. Näitä ei ole edes toisissa teollisuuskaupungeissa, kuten Madridissa.”
Mistä hait innoitusta värimaailman ja sisustuksen suunnitteluun?
”Arkkitehtuurista. Inspiraatiota antoivat espanjalaiset 60- ja 70-luvun rakennukset, kuten Ricardo Bofillin La Muralla Roja ja El Prat de Llobregatin kaupungissa oleva Antonio Bonetin Casa Gomis.
Tavoitteena oli alusta alkaen persoonallinen sisustus, mutta samalla halusin luoda yhteyden rakennuksen julkisivuun ja teollisiin juuriin. En halunnut luoda sisälle kuplaa, jolla ei olisi mitään tekemistä rakennuksen ulkoasun kanssa. Suunnitelmanani oli lämmin sisustus, jossa on välimerellistä tunnelmaa.”
• Lue myös: La Muralla Roja – elokuvallinen unelmatalo Espanjan rannikolla >
Kaikkialla kodissasi on paljon huomiota herättäviä esineitä. Oletko ostanut ne uutena vai käytettynä?
”Olen hulluna vintage-kalusteisiin. Minusta on ihana kiertää kirpputoreilla, vintage-liikkeissä ja Sant Cugat del Vallèsin kaltaisilla katumarkkinoilla etsimässä niissä piileskeleviä aarteita. Nykyään voi löytää todella hienoja ja persoonallisia käytettyjä tavaroita. Vintage-esineet ovat aina olleet mielestäni erityisiä niiden taustalla olevien tarinoiden vuoksi. Kannattaa yhdistää omien lempibrändien uusia kalusteita käytettyihin esineisiin. Siten syntyy täydellinen tunnelma ja esteettinen tasapaino.”
”Vintage-esineet ovat aina olleet mielestäni erityisiä niiden taustalla olevien tarinoiden vuoksi.”
Jokainen nurkkaus näyttää houkuttelevan kodikkaalta. Mikä on lempipaikkasi?
”Minusta on mukava istua sinapinkeltaisella samettisohvalla ja nauttia maisemista. Auringonlasku näyttää aivan upealta suurten ikkunoiden läpi. Pidän tällaisista rauhallisista hetkistä varsinkin viikonloppuisin, jolloin studiossa on hiljaisempaa. Arkisin täällä on nimittäin ihan hullu meininki!”
Koska sekä asut että työskentelet täällä, vietät tietenkin paljon aikaa samassa tilassa. Onko se sinusta haastavaa?
”Olin tietoinen siitä, että vaikeinta olisi asua ja työskennellä samoissa neliöissä. Onneksi tämä on suuri, hyvin rajattu tila, jossa on paljon luonnonvaloa. Palmeraa perustaessani päätin tehdä ulkoseinälle kotialueen, josta ei ole suoraa näköyhteyttä ateljeeseen. Myös pylväät peittävät työpajaa, kun en halua ajatella töitä. Muuten maalaukseni alkavat niin sanotusti puhua minulle, enkä halua kuunnella niitä jatkuvasti!”
Onko Palmera Estudio vaikuttanut taiteeseesi ja elokuvatuotantoihisi?
”Kyllä. Se on inspiroinut minua ja auttanut minua kasvamaan ammatillisesti taidemaailmassa. Lisäksi se on antanut minun tuoda sisäistä maailmaani esiin, projisoida sitä ulospäin. Luulen, että Palmeran ansiosta ihmiset ymmärtävät vähän paremmin, kuka olen ja mitä haluan taiteellisesti sanoa ja ilmaista. Se on paikka, joka tukee minua niin henkisesti kuin taloudellisesti. Palmera on turvani.”
Albertin toivelistalla
Katso myös:
• Francklyn kaikki käytetyt designaarteet >
Teksti: Lorenzo Molina Montilla Kuvat: Pol Viladoms Tuotanto: Design Stories