Iittalan lasitehdas on perustettu jo 1800-luvulla, ja tätä nykyä se on lajissaan Suomen ainoa. Design Stories pääsi tehtaalle kurkistamaan, kuinka Aalto-maljakot, Leimu-valaisimet ja Ultima Thule -lasit syntyvät taitavien lasinpuhaltajien käsissä. Tule mukaan!
TUTTU PUNAVALKOINEN i-LOGO koristaa parkkipaikan reunalla saloissa liehuvia lippuja – olemme saapuneet vierailulle Iittalan tehtaalle Hämeenlinnan Iittalassa. Luvassa on sangen harvinaista herkkua, sillä olemme suuntaamassa tehtaan vierailuparvelle seuraamaan, kuinka lasinpuhaltajat ja muut tehtaan käsityöläiset taikovat kuumasta, sulasta lasimassasta niin tyylikästä taidelasia kuin arkea ylevöittäviä astioita.
Tiedätkö muuten, mitä Timo Sarpanevan suunnittelema i-logo symboloi kirjaimen lisäksi? Vastauksen löydät jutun lopusta!
Ainoa Suomessa
Vuonna 1881 perustettu Iittalan tehdas on Pohjoismaiden suurin ja koko Suomen ainoa toiminnassa oleva lasitehdas. Sen lasihyteissä eli lasinpuhaltajien työskentelytiloissa syntyvät niin Alvar Aallon ikoniset maljakot, Oiva Toikan leikkisät lasilinnut kuin Tapio Wirkkalan röpelölasiset Ultima Thuletkin. Tehtaalla työskentelee noin 200 työntekijää, meille kerrotaan, joista lasinpuhaltajia on kuutisenkymmentä. Muita tehtäviä ovat esimerkiksi laaduntarkistus, hiominen, kaiverrus ja pakkaus.
Suupuhallettujen esineiden ohella tehtaalla valmistuu käyttölasia myös koneellisesti joko muottiin puristamalla tai keskipakoisvalamalla. Jälkimmäisessä lasia kaadetaan pyörivään muottiin, jossa se jakautuu tasaisesti keskipakoisvoiman vaikutuksesta. Tässähän oppiikin samalla myös fysiikkaa! Tällä tekniikalla valmistuvat muun muassa Ultima Thule -sarjan kulhot ja Kastehelmi-tarjoilulautaset.
Lasinpuhallus vaatii vuosien harjoittelua
Fysiikan jälkeen seuraa kemian oppitunti, kun saamme kuulla itse lasin valmistuksesta. Lasin resepti koostuu muun muassa belgialaisesta merenpohjahiekasta, soodasta ja kalkista, jotka sulatetaan tehtaan massiivisessa, Vihtori-nimisessä uunissa sulaksi, hunajaa muistuttavaksi lasimassaksi (konelinja on muuten nimeltään Vesa).
Aalto-vaasien tekijöillä on vähintään viiden vuoden kokemus lasinpuhalluksesta.
Lasinpuhallus ei ole mitään lastenleikkiä, vaan todellista käsityöläisyyttä, joka vaatii useiden vuosien harjoitusta – esimerkiksi Aalto-vaasien tekijöillä on vähintään viiden vuoden kokemus lasinpuhalluksesta. Haastavimpiin tuotteisiin lukeutuvat myös Ronan ja Erwan Bouroullecin suunnittelemat Ruutu-vaasit, ja molempiin maljakoihin tarvitaan yhteensä seitsemän eri tekijää, 12 työvaihetta ja maljakon koosta riippuen jopa 30 työtuntia. Eniten aikaa vie lasiesineen jäähdyttäminen puhaltamisen jälkeen.
Kenties kaikkein vaikein tehdä on Tapio Wirkkalan Kantarelli: meille kerrotaan, että sen osaa valmistaa vain muutama lasinpuhaltaja.
Värillisen lasin asiantuntija
Tiesitkö, että maailman mittakaavassa värillinen lasi on itse asiassa aika harvinaista? Me suomalaiset olemme niin tottuneita karpalonpunaisiin Aalto-maljakoihin ja sateensinisiin Kastehelmi-lyhtyihin, ettemme tule ajatelleeksi miten erityisiä esineet ovatkaan. Monella valmistajalla väri saattaa olla vain lasiesineen pinnassa, mutta Iittalan tuotteissa väri on lasimassassa – se ei kulu pois eikä haalistu.
Iittalan tuotteissa väri on lasimassassa – se ei kulu pois eikä haalistu.
Läpivärjättyä lasia saadaan aikaan lisäämällä lasin perusreseptiin erilaisia oksideja. Saamme kuulla, että esimerkiksi ruskeaa ja punaista lasia saadaan lisäämällä lasimassaan kuparioksidia, sinistä lisäämällä kobolttia. Uuden lasivärireseptin kehittäminen voi viedä jopa vuosia, mutta siitä huolimatta Iittalan lasiväriarkistossa on niitä yli 200. Tuotannossa näistä on yleensä parikymmentä kerrallaan.
Kertakäyttökulttuurin vastustaja
Vierailumme lopuksi saamme kuulla vielä vastuullisuuteen, kierrätykseen ja työturvallisuuteen panostamisesta. Lokakuun 2022 alussa Iittala-brändin omistava Fiskars muun muassa tiedotti, että tehtaan vanhat lasiuunit tullaan vaihtamaan uusiutuvalla sähköllä toimiviin uuneihin, jotka pienentävät hiilidioksidipäästöjä ja vähentävät valtavasti koko tehtaan energiankulutusta.
Myös kierrätys on viime vuosina otettu syyniin, eikä tehtaan ylijäämälasista ei ole vuodesta 2016 alkaen mennyt grammaakaan hukkaan. Osa hävikkilasista käytetään uusien tuotteiden valmistamiseen, ja loput kierrätetään muilla tavoin. Kaikki hukkalasi ei nimittäin sovi uusien lasituotteiden valmistamiseen, vaan se toimitetaan eteenpäin ja siitä tehdään esimerkiksi lasivillaa. Ajattele, kotisi lämpöeriste saattaa siis periaatteessa olla tehty vaikka Aalto-maljakon tai Kastehelmi-kynttilälyhdyn palasista!
Tämä sangen hupaisa ajatus mielessämme vilkutamme heipat tehtaalle ja saloissa liehuville i-lipuille. Ja ai niin, vielä se luvattu logon symboliikka: punavalkoinen i-merkki esittää tietysti lasinpuhalluspilliä ja lasikuplaa sen päässä. Punainen tausta taas on kuin lasiuunin kuumana hehkuva suuaukko.
Suosikkeja Iittalalta
Katso myös:
• Iittalan tuotteet Finnish Design Shopissa >
• Käytetyt Iittalan tuotteet Francklyssä >
Teksti: Emmi Ratilainen Kuvat: Iittala