Malja tasa-arvoiselle muotoilulle!

Meille suomalaisille design on kuin hyvä ystävä – helposti lähestyttävä ja mutkaton arjen ilostuttaja. Suomalainen design on myös harvinaisen tasa-arvoista. Se ei ole rajatun joukon ylellisyys, vaan sen on tarkoitus olla kaikkien saatavissa ja parantaa meidän jokaisen viihtyvyyttä.

DESIGN ON KULKENUT rinnallamme lapsuudesta alkaen, osallistunut lukemattomille arki-illallisille ja tuikkinut lamppuna kirjaston katossa. Olemme istuneet jo lastentarhassa Artekin tuoleilla ja leikelleet hartaasti lumihiutaleita Fiskarsin oransseilla saksilla, juoneet litroittain kyläkahvia Teema-mukeista ja lusikoineet aamupuuromme Savonia-lusikoilla. Designia voisikin Suomessa kuvailla jopa demokraattiseksi.

Suomessa on ollut otolliset olosuhteet muotoilun tasa-arvoistumiselle. Funktionalistinen tyylisuuntaus alkoi saada jalansijaa Pohjoismaissa 1930-luvulla, ja liikkeen keskeisenä aatteena oli, että rakennuksen tai tuotteen pitää palvella tarkoitustaan mahdollisimman hyvin. Kun tuote on huolellisesti suunniteltu helppokäyttöiseksi ja toimivaksi, se on kaunis ilman ylimääräisiä koristelujakin. Tämä eetos sopi hyvin köyhyyden ja materiaalipulan kanssa kamppailevalle Suomelle.

Samoihin aikoihin Skandinaviassa syntyneen hyvinvointivaltioajattelun ilmapiirissä pyrittiin muotoilemaan tuotteita, joihin mahdollisimman monella olisi varaa, ja jotka parantaisivat mahdollisimman monen elämänlaatua.

Suomalaiset arkkitehdit ja muotoilijat ovat hyödyntäneet vuosikymmenien ajan myös vahvaa käsityöläisyyden perinnettä ja niukkuuden sanelemia rajoituksia. Pitkät talvet ja vähäinen luonnonvalo ovat inspiroineet luomaan valoisia, avaria ja käytännöllisiä ympäristöjä. Kotielämästä on haluttu tehdä niin mukavaa kuin mahdollista käyttäen materiaaleja, joita on ollut saatavilla.

Suomen pitkät talvet ja vähäinen luonnonvalo ovat inspiroineet luomaan valoisia, avaria ja käytännöllisiä ympäristöjä.

Funktionalismin mukana Suomeen rantautui myös uusia tapoja käsitellä tuttuja aineksia: esimerkiksi Alvar Aalto hyödynsi L-jalassaan uraauurtavaa tekniikkaa, jolla puusta saatiin taivutettua lujia, kaarevia muotoja, vaikkapa jakkaroiden ja pöytien jalkoja. Ei ole yllättävää, että suuri osa muistakin klassikkotuotteistamme on valmistettu puusta, koivuvanerista tai teräsputkesta. Yleistynyt sarjatuotanto laski huonekalujen hintoja, jolloin yhä useammalla suomalaisperheellä oli mahdollisuus tavoitella kaunista ja viihtyisää kotia. Tuotteet suunniteltiin tavallisille perheille, jotka toivoivat huonekaluhankinnoilta kestävyyttä ja toimivuutta arjessa.

Pohjoismainen estetiikka, Scandi chic, viehättää suomalaisia vielä tänäkin päivänä: suosimme käytännöllisiä, puhtaita ja yksinkertaisia muotoja, jotka kestävät aikaa ja arkikäyttöä. Monet kymmeniä vuosia sitten suunnitellut huonekalut, valaisimet, astiat ja tekstiilit ovat edelleen ilonamme. Esimerkiksi Ilmari Tapiovaaran opiskelija-asuntolaan piirtämä Domus-tuoli pysyy vuodesta toiseen himoituimpien tuotteiden listalla, ja Annika Rimalan 1960-luvulla suunnittelema, tasa-arvoa julistanut Tasaraita-kuosi on valloittanut makuuhuoneet pussilakanoina ja tyynyliinoina. Tapio Wirkkalan Ultima Thule -lasisto lepäsi välillä isovanhempien kaapeissa, hyppäsi yhden sukupolven yli ja ilahduttaa nyt nuoria designin ystäviä.

Myös suomalaisten rakkaus luontoon näkyy muotoilussa paitsi materiaalien käytössä myös inspiraation aiheissa: Oiva Toikan lasiset linnut ovat rakastettuja lahjoja ja keräilyaarteita, Marimekon tuttu Unikko näyttää edelleen raikkaalta, ja esimerkiksi Ultima Thulen uusi tuleminenkin saattaa johtua siitä, että lasien muodot ja kuviot vievät ajatuksemme sulavaan kevätjäähän.

Suomalaisten rakkaus luontoon näkyy muotoilussa paitsi materiaalien käytössä myös inspiraation aiheissa.

Perinteisesti naismuotoilijat ovat jääneet mieskollegoidensa varjoon, mutta me voimme ylpeillä esimerkiksi Aino Aallon, Maija Isolan ja Armi Ratian kädenjäljellä. Suomalaisen designin demokraattisuus näkyy myös siinä, että meiltä on ponnistanut kuuluisuuteen monia naissuunnittelijoita.

Ikonisten suomalaismuotoilijoiden perintö siis elää ja voi hyvin, ja tuttujen tekijöiden rinnalle nousee jatkuvasti uusia kykyjä, jotka vaalivat samaa jaetun hyvinvoinnin periaatetta. Usein sanotaan, että taide ja design kuvastavat yhteiskuntaa, johon ne kuuluvat. Suomessa hyvä muotoilu ei ole rajatulle joukolle varattua ylellisyyttä vaan edistää aivan jokaisen viihtyvyyttä ja hyvinvointia. Juuri niin kuin ystävä tekee.

Itsenäisyyspäivänä voisimmekin nostaa maljan muotoilulle – vaikkapa mukavasti käteen solahtavalla, lempeän sinisellä ja käytännöllisen konepestävällä Kartio-lasilla!

Katso myös:

• Kaikki Iittalan tuotteet >
• Kaikki Artekin tuotteet >
• Kaikki Marimekon tuotteet >

Teksti: Kaisa Mikkola Kuvat: Johanna Myllymäki Tyyli: Hanna-Katariina Mononen