Design Stories kunnioittaa maineikkaan espanjalaisarkkitehti Ricardo Bofillin (1939–2022) elämää ja uraa esittelemällä yhden hänen utopistisimmista ja kenties kiistellyimmistä töistään: Walden 7 on surrealistinen asuinkompleksi Barcelonan kupeessa.
ALKUVUODESTA 2022 menehtynyt espanjalaisarkkitehti Ricardo Bofill tuli tunnetuksi visionäärisistä rakennuksistaan, joiden avulla hän määritteli uudelleen urbaanin elämän peruskonsepteja. Yksi hänen mestariteoksistaan on jättimäinen kerrostalokompleksi nimeltä Walden 7.
Projektin oli alusta asti tarkoitus olla enemmän kuin pelkkä asuintalo tai erikoinen rypäs päällekkäisiä asuntoja. Bofill tahtoi luoda jaettujen tilojen ja puutarhojen yhdistämän yhteisön, jossa yksityiset ja julkiset tilat lomittuisivat ja asukkaiden arkielämä sitä myötä kohenisi.
Suorastaan kolossaalinen Walden 7 koostuu yhteensä 446 asunnosta. Jokainen asunto muodostuu yhdestä tai useammasta huoneesta – joita Bofill itse kutsui soluiksi – joista aukeaa näkymä sekä julkisivun että sisäpihojen puolelle. Rakennuksen eri osat on liitetty toisiinsa pienten siltojen ja parvekkeiden muodostaman labyrinttimäisen verkoston avulla. Lopputulos on kuin suoraan hollantilaistaiteilija M. C. Escherin Relativity-teoksesta (1953), joka kuvaa arkimaailman lakeja ja konventioita uhmaavaa mielikuvituksellista tilaa.
Kirsikkana kakun päällä toimivat kattoterasseille rakennetut uima-altaat, jotka palvelevat asukkaiden yhteisinä rentoutumiskeitaina.
Jokainen talon soluista on kooltaan 30 neliömetriä. Omilla sisäänkäynneillä varustetut solut suunniteltiin alun perin yksiöiksi, ja jokaiseen kuului samanlainen perusvarustelu: keittiönurkkaus, WC, kylpyamme, pöytä ja erilaisia kaappeja. Solujen sisällä ei ole erillisiä huoneita, vaan yksityisempää tilaa pystyy halutessaan rajaamaan erillisten seinä- tai verhoratkaisujen avulla.
Mukautuvuuden ansiosta asuntojen koot vaihtelevat yksiöistä neljän huoneen asuntoihin, joista jokainen on toteutettu omalla tavallaan.
Entäpä jos useampi ihminen tahtoi muuttaa samaan asuntoon? Tähänkin oli varauduttu. Yksittäisiä soluja on mahdollista liittää yhteen sekä pysty- että vaakasuunnassa ja muodostaa näin suurempia asuintiloja. Mukautuvuuden ansiosta asuntojen koot vaihtelevat yksiöistä neljän huoneen asuntoihin, joista jokainen on toteutettu omalla tavallaan.
Walden 7:n nykyinen muoto ei kuitenkaan ole aivan sitä, mitä Bofill alun perin suunnitteli. Projektin oli tarkoitus muodostua useista asuntorykelmistä, erilaisista palveluista ja julkitiloista, jotka muodostaisivat yhdessä muurahaiskekomaisen, pientä kylää muistuttavan kokonaisuuden. Hankkeesta toteutui lopulta vain sen ensimmäinen vaihe, joten mysteeriksi jää, millaisia vaikutuksia projektilla olisi ollut, mikäli se olisi valmistunut arkkitehdin visioimalla tavalla.
Joka tapauksessa Walden 7:n poikkeuksellinen muoto on toiminut innoittajana lukemattomille muille asuinrakennuksille ja tuonut uusia näkökulmia kaupunkielämisen muotoihin ja mahdollisuuksiin.
Walden 7 ja Ricardo Bofill
- Ricardo Bofill (1939–2022) oli vuonna 1963 aloittaneen Taller de Arquitectura -arkkitehtitoimiston perustaja ja puheenjohtaja.
- Oli uransa aikana mukana toteuttamassa yli 1000 projektia yli 50 eri maassa aina yksityisasunnoista kaupunkisuunnitteluun. Kansainvälisesti tunnetuimpia töitä ovat mm. Paribas Marché Saint Honoré (Pariisi), Platinum Tower (Beirut) ja 77 West Wacker Drive (Chicago).
- Walden 7 rakennettiin vuonna 1975 entiseen betonitehtaaseen Barcelonan lähellä sijaitsevaan Sant Just Desvernin pikkukaupunkiin. Samalla tontilla sijaitsee myös La Fábrica -niminen rakennus, jossa sijaitsevat Taller de Arquitecturan toimistot ja Bofillin perheen koti.
- Rakennuksen nimen innoittajana ovat toimineet kaksi kirjaa: B. F. Skinnerin Walden Two (1948) sekä Henry David Thoreaun Walden – Elämää metsässä (1854). Thoreaun teos inspiroi Skinneriä antamaan nimen Walden Two:ssa kuvatulle utopiayhteisölle, ja kaikkiaan yhteisöjä esiteltiin teoksessa aina Walden 6:een asti.
- Walden 7:llä on arkkitehtonisesti varsin läheinen sukulainen: henkeäsalpaava asuinkompleksi La Muralla Roja rakennettiin Espanjan rannikolle muutamaa vuotta aiemmin.
Katso myös:
• Ricardo Bofillin La Muralla Roja on elokuvallinen unelmatalo Espanjan rannikolla >
• Gestaltenin Ricardo Bofill – Visions of Architecture -kirja >
Teksti: Irene de Mas Castanyer Kuvat: Pol Viladoms