Jyrkkä rinnetontti ja mahtavat näkymät Itävallan Alpeille inspiroivat arkkitehti Sigurd Larsenia suunnittelemaan pelkistetyn ja luonnonläheisen talon, jossa yhdistyvät puun ja lasin parhaat puolet. The Mountain House oli arkkitehtitoimistolle sekä haastava että palkitseva projekti.
ITÄVALLAN OBERSCHLIERBACHISSA, 800 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitseva The Mountain House on varsin poikkeuksellinen koti sekä ympäristönsä että arkkitehtuurinsa puolesta. Vuonna 2019 valmistunut talo rakennettiin valmiiksi kootuista puuelementeistä sekä lattiasta kattoon ulottuvista maisemaikkunoista, jotka kuljetettiin ylös vuoristoon.
Kaksikerroksisen, 180-neliöisen talon toiselta puolelta avautuu idyllinen, peri-itävaltalainen alppimaisema, ja toisella puolella taloa suojaa tiheä metsä. Arkkitehti Sigurd Larsen kertoi Design Storiesille ajatuksiaan talon suunnitteluprosessista ja lopputuloksesta.
Sigurd Larsen, mistä hait innoitusta The Mountain Houseen?
”Suurimpia inspiraation lähteitä olivat rinnetontti ja sen mahtavat näköalat. Tahdoimme luoda talon, jossa olohuone ja keittiö tuntuisivat kiinteältä osalta ympäröivää vihreää niittyä, ja nukkumatilat olisivat puolestaan pieniä, kotoisia hyttejä, jotka kelluvat alakerran päällä. Yhteistiloista voi avata lasioven mihin ilmansuuntaan tahansa ja kirmata läpi ruohoniittyjen kädet levällään laulellen.”
”Suurimpia inspiraation lähteitä The Mountain Housen suunnitteluun olivat rinnetontti ja sen mahtavat näköalat.”
Millaisia toiveita asiakkaalla oli?
”Briiffi jätti paljon tilaa luovalle vapaudelle. Asiakkailla oli joitakin toiveita tarvitsemiensa huoneiden suhteen, mutta muilta osin he tahtoivat saada hyviä ideoita meiltä. Joten esittelimme heille kolme erilaista suunnitelmaa, joista tämä valittiin jatkoon. Vaihdoimme vain yläkerran huonejärjestystä ja viilasimme mittasuhteita vähän.”
Mitkä olivat projektin suurimmat haasteet?
”Tontti sijaitsee 800 metriä merenpinnan yläpuolella. Sinne päästäkseen työkoneiden täytyi ajaa pienen kylän läpi, jossa on todella tiukka mutka. Olimme huolissamme, pääsevätkö valmiiksi kootut puuelementit perille. Mutta onneksi rakennusurakoitsija selviytyi siitäkin.”
”Työkoneiden täytyi ajaa pienen kylän läpi, jossa on todella tiukka mutka. Olimme huolissamme, pääsevätkö valmiiksi kootut puuelementit perille.”
Opettiko projekti sinulle jotain uutta?
”Opimme, että Itävallassa on todella miellyttävä rakentaa. Kaikki tahot paikallisessa rakennusteollisuudessa vaikuttivat hyvin koulutetuilta ja kommunikoivilta, joten pystyimme ratkomaan kaikki ongelmat sujuvasti.
Eri tahot toivat mukaanaan myös paljon tietämystä, joten olimme todella innoissamme koko prosessista, vaikka itse istuimmekin Berliinissä ja olimme yhteydessä rakennustyömaalle enimmäkseen FaceTimen avulla. Mutta silloin kun olimme fyysisesti paikalla, pääsimme todistamaan kauneinta koskaan näkemääni rakennustyömaata. Koska kaikki elementit olivat CLT-levyä eli ristiinliimattua massiivipuuta, näimme työmaalla vain puupintaa.”
Entä mitä mieltä olet lopputuloksesta? Onko mitään, minkä tekisit nyt toisin?
”Hyvä kysymys. Maailmassa tuskin on yhtäkään rakennusta, mistä en muuttaisi mitään. Se on päättymätön prosessi. Mutta nyt kun tämä talo on valmis, sen mukana syntyneet ideat kehittyvät ja ovat jollain lailla mukana myös seuraavassa projektissa.
Olisimme toki voineet vähentää puuseiniä ja lisätä lasipintaa talon alakerroksessa, mutta toisaalta nykyinen ratkaisu tuo tilaan suojaisaa tuntua, joten eiköhän kaikki ole juuri niin kuin pitääkin.”
Inspiroidu tyylistä
Kuka: Sigurd Larsen
- Tanskalainen arkkitehti, joka työskentelee arkkitehtuurin ja huonekalumuotoilun parissa.
- Perusti oman toimistonsa Berliiniin vuonna 2010.
- Valmistunut maisteriksi Tanskan kuninkaallisen taideakatemian arkkitehtuurin laitokselta.
- Toiminut professorina Berlin International University of Applied Sciences -korkeakoulussa vuodesta 2016 ja apulaisprofessorina Berliinin taideyliopistossa 2011–2017.
- Työskennellyt aiemmin OMA-Rem Koolhaas -toimistossa New Yorkissa, MVRDV-toimistossa Rotterdamissa sekä COBE Architects -toimistossa Kööpenhaminassa.
Teksti: Nora Uotila Kuvat: Sigurd Larsen, Christian Flatscher ja Janine Sametzky