Nuottarannan 60-luvun funkkista edustava asuinrakennus ja japanilaistyylinen puutarha lukuisine teehuoneineen tarjosivat ainutlaatuisen kuvauslokaation vintagepalvelu Francklyn tuotekuvauksille.
TURUN SATAVAN SAARESSA sijaitsevasta Nuottarannasta voi löytää vaikutteita monesta eri ilmansuunnasta. Puutarhan sopukoihin kätkeytyvät pienet teehuoneet ja kiviasetelmat henkivät japanilaisen pelkistettyä tunnelmaa, ja alppiruusujen täyttämällä rinteellä kohoava asuinrakennus kätkee sisäänsä vaikutteita niin Pohjois- kuin Etelä-Euroopasta.
Arkkitehti Aarne Ehojoen suunnittelema, vuosina 1962–66 rakennettu funkkistalo puutarhoineen tarjosi ainutkertaiset puitteet vintagedesignin markkinapaikka Francklyn taannoisille tuotekuvauksille.
”Nuottaranta valikoitui kuvauspaikaksi monestakin syystä. Paitsi että paikan arkkitehtuuri on mieletön, Nuottarannassa on jotain mystistä, rauhoittavaa ja sellaista välimerellisen ja aasialaisen tunnelman hauskaa yhteneväisyyttä”, kuvailee Francklyn Content Marketing & PR Specialist Elena Palomo.
Palomon mukaan Nuottarannasta on helppo löytää niin luonnonläheisiä Alvar Aalto -vaikutteita, Le Corbusier -tyylisiä yksityiskohtia sinisine kaiteineen kuin esimerkiksi mallorcalaisista taloista tuttuja kiinteitä kalusteita ja säilytysratkaisuja.
”Nuottarannassa on jotenkin utuinen tunnelma ja herkkä valo. Talossa on myös hirveästi erilaisia kiinnostavia kulmia, yksityiskohtia ja materiaaleja. Siellä kuvatessa pystyi kuvienkin kautta kertomaan hyvin erilaisia tarinoita ja luomaan monenlaisia maailmoja ja tunnelmia, joissa kuitenkin kaikissa oli jatkuva punainen lanka”, Elena Palomo tiivistää.
Japanilaisen metsäpuutarhan lumo
Nuottarantaa asutti pitkään jo edesmennyt turkulainen taidekeräilijä Jaakko Lindberg. Puutarhanhoitoa rakastanut Lindberg suunnitteli rinteiselle merenrantatontille japanilaistyylisen metsäpuutarhan, jossa käyskennellessä voi rentoutua yhdeksässä erilaisessa teehuoneessa sekä ihastella pieniä vesialtaita ja luonnonkivistä kasattuja rakenteita.
Nykyisin Lindbergin elämäntyötä vaalii turkulainen Mikko ja Carola Kiviluodon perhe, joka päätyi Nuottarannan omistajaksi vuonna 2019. Puutarhan erityislaatuisuus tuli uusille omistajille täytenä yllätyksenä.
”Vasta kaupanteon jälkeen alkoi selvitä, miten laaja ja merkittävä kokonaisuus rehevöityneiden rakenteiden lomaan kätkeytyi. Puutarha oli ollut vuosia hoitamatta, ja luonto ottanut vallan. Aika on kuitenkin antanut sille myös uudenlaista syvyyttä, ja tietty kerroksellisuus ja patina resonoivat hyvin japanilaisen estetiikan kanssa”, kuvailee omistajapariskunnan miniä Jenni Kiviluoto.
Sekä puutarhan että itse talon kunnostamisessa on riittänyt työtä ja tekemistä. Puutarhaan on laadittu ennallistamissuunnitelma, ja tontilta on jo raivattu pois alkuperäistä kasvillisuutta varjostavaa puustoa. Myös ostohetkellä varsin huonokuntoista taloa on hiljalleen remontoitu. Uudistukset on pyritty toteuttamaan mahdollisimman paljon alkuperäistä säilyttäen.
”Nuottarannassa vallitsee ainutlaatuinen henki, jonka päälle ei voi liimata mitään ylimääräistä.”
”Aiempi omistaja on käyttänyt puutarhan suunnittelussa poikkeuksellista rohkeutta, ja puutarha sisältää paljon elementtejä, jotka on tärkeä säilyttää. Suuria osioita puutarhasta on kivetty, ja tontilla aiemmin olleen talon perustuksiin on toteutettu rauniopuutarhaosio holvikaarineen ja muureineen. Nuottarannassa vallitsee ainutlaatuinen henki, jonka päälle ei voi liimata mitään ylimääräistä”, Kiviluoto painottaa.
Galleriamainen talo on kuin tehty taiteelle
Kiviluotojen perheen yksityiskäytössä oleva Nuottaranta on jo ehtinyt toimia paitsi kuvauslokaationa myös taidegalleriana, kun keväällä 2021 tiloissa järjestettiin paikkasidonnainen nykytaidenäyttely Avantgarden.
”Taidenäyttely oli menestys, ja tulijoita oli kaikki paikat täynnä. Koska entinen omistaja oli taidekeräilijä, on Nuottarannassa ollut aikoinaan paljonkin taidetta. Galleriamainen rakennus tarjoaa hyvät puitteet taiteen ja muotoilun esittelyyn”, Kiviluoto sanoo.
Nuottarannan tulevaisuutta ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta tarkoituksena on hyödyntää tiloja jatkossakin esimerkiksi taide- ja kulttuuriaiheiseen toimintaan. Avara merenrantakiinteistö teehuoneineen ja vanhoine venevajoineen soveltuu hyvin myös juhlien pitoon ja muihin kokoontumisiin.
Kohteeseen on käynyt tutustumassa myös kansainvälisiä arkkitehtialan toimijoita, ja monet heistä ovat Jenni Kiviluodon mukaan olleet hyvinkin vaikuttuneita näkemästään.
”Kävijät ovat olleet vaikuttuneita erityisesti paikan arkkitehtuurin ja ympäristön välisestä suhteesta. Nuottaranta on kuin pitkään piilossa pysynyt salainen puutarha, joten kiinnostus on ollut suurta – on ilo, että paikka on saanut näin paljon vastakaikua.”
Katso myös:
• Vintagedesignin markkinapaikka Franckly >
• Villa Nuottaranta Instagramissa >
Teksti: Nora Uotila Kuvat: Juho Huttunen ja Kiviluotojen perhe