Muuratsalon koetalo oli Alvar Aallon leikkikenttä

Muuratsalon koetalo oli Alvar ja Elissa Aallon kesäasunto ja samalla arkkitehtuurin koelaboratorio. Päijänteen rantakalliolla sijaitsevassa koetalossa Alvar Aalto pääsi leikittelemään rakennusmateriaaleilla ja testaamaan uudenlaisia rakenneratkaisuja.

KOETALOLLE SAAVUTAAN mäntymetsässä mutkittelevaa kinttupolkua pitkin. Perillä odottaa Päijänteen kallioisella rannalla rakennus, joka polveilee hienovaraisesti maaston mukaan. Korkeimmalle rakennuksessa kohoaa tiilestä muurattu ja valkoiseksi rapattu päätila. Kylkeensä se on saanut matalamman puisen siipirakennuksen, jossa on makuutiloja vieraita varten.

Kun kiertää hohtavan valkoisen rakennuksen toiselle puolelle, muuttuu tunnelma täysin. Järven puolella odottaa suojaisa, kauttaaltaan punatiilestä muurattu atriumpiha. Sen seinät on jaoteltu viiteenkymmeneen kenttään, joista jokainen on muurattu eri tavalla. Seinissä on testattu erilaisia tiiliä, niiden ladontapoja sekä punatiilen ja keramiikkalaattojen yhdistelmiä. Testipalat jatkuvat myös lattiapintaan.

Seinissä on testattu erilaisia tiiliä. Muuratsalon koetalo on kuin muuraustaidon oppitunti tai Alvar Aallon testilaboratorio.

Paikka on kuin muuraustaidon oppitunti tai testilaboratorio. Ei ihme, että arkkitehti Alvar Aallon (1898–1976) suunnittelemaa kesäasuntoa kutsutaan koetaloksi.

”Muuratsalon rakennusryhmä on tarkoitettu eräänlaiseksi yhdistelmäksi rauhoitetusta arkkitehdin ateljeesta ja kokeilukeskuksesta, jossa voidaan tehdä nekin kokeet, jotka eivät ole vielä kypsiä kokeiltavaksi ja jossa luonnon läheisyys voi antaa impulsseja sekä muotoihin ja rakenteisiin”, kertoi Alvar Aalto itse vuonna 1952 Arkkitehti-lehdessä.

Arkkitehtipariskunta Alvar ja Elissa Aalto (1922–1994) rakennuttivat koetalon kesäasunnokseen vuosina 1952–1954. He hankkivat tontin samoihin aikoihin, kun he työstivät maailmankuulua Säynätsalon kunnantaloa ja valvoivat sen rakennustöitä. Näissä kahdessa rakennuksessa onkin paljon samaa henkeä ja materiaaleja, mutta eri mittakaavassa.

• Lue myös: Säynätsalon kunnantalo on Alvar Aallon ihmisläheisen suunnittelun taidonnäyte >

Mökkipaikka löytyi naapurisaaresta Muuratsalosta, vain noin viiden kilometrin päässä Säynätsalon kunnantalosta. Alvar Aalto, joka oli kasvanut Päijänteen seudulla, tykästyi Muuratsalon jylhiin maisemiin. Huolella valitulla tontilla oli oma suojaisa luonnonsatama veneelle ja näkymät Päijänteen isolle järvenselälle. Pilkottipa vastarannalla Aallon nuoruudentyön Muuramen kirkon (1926–1929) kellotornikin.

Koetalon arkkitehtuuriratkaisuissa Alvar Aalto hylkäsi kaikki suomalaisen mökki- ja maaseuturakentamisen perinteet. Sen sijaan hän suunnitteli tiilestä muuratun, modernin kesäkodin, joka tuo paremminkin mieleen pienen italialaiskylän piazzan tai antiikin roomalaistalon rauniot.

Koetalosta puuttuu suomalaiselle kesämökkirakentamiselle tyypillinen talonpoikaisnostalgia.

Koetalosta puuttuu suomalaiselle kesämökkirakentamiselle tyypillinen talonpoikaisnostalgia. Tästä huolimatta rakennus tuntuu olevan tasapainossa ympäröivän luonnon ja maiseman kanssa.

Sisätiloiltaan huvila on pelkistetty ja raikkaan moderni. Sisustuksessa on käytetty paljon Aallon suunnittelemia ja Artekin valmistamia huonekaluja. Mukana on myös mittatilauksena tehtyjä kalusteita, jotka suunnitteli Artekin piirustuskonttorilla työskennellyt sisustusarkkitehti Maija Heikinheimo (1908–1963).

Suurimman osan noin 120 neliön kokoisesta kesäasunnosta nappaa vinokattoinen päätila, joka on yhdistelmä oleskelu-, ruokailu- ja työtilaa. Sen korkeimpaan kohtaan Aalto suunnitteli itselleen parven, jossa hän kesäisin kehitteli ideoita ja maalasi tauluja.

Makuuhuoneet sen sijaan ovat niin pieniä, että niistä tulee mieleen veneen kajuutat. Tilaa niissä on lähinnä vain sängyille.

Rakennuksen tärkein tila onkin ulkona. Suojaisa, huonemainen atriumpiha on koko paikan sydän. Siellä Aallot viettivät kauniilla säällä aikaa ja istuivat iltaa keskellä olevan nuotiosyvennyksen ääressä.

Koetalon tärkein tila on ulkona. Suojaisa, huonemainen atriumpiha on koko paikan sydän.

”Koko rakennusryhmää hallitsee keskuspihan keskeltä nouseva tuli, käyttökelpoisuuteen ja viihtyisyyteen nähden avain samassa asemassa kuten leirin keskellä palava rakovalkea. Jossa tuli ja lumivallien heijastus muodostavat ihmiselle miellyttävän, miltei mystillisen lämpövaikutelman.”

Koetalon rakennusryhmään kuuluu myös järven rannalla oleva sään harmaannuttama hirsisauna. Se on tontin rakennuksista perinteisin.

Mutta Aalto ei olisi ollut Aalto, ellei hän olisi savusaunaakin suunnitellessaan kokeillut uusia ideoita. Saunasta hän piirsi pulpettikattoisen ja pohjamuodoltaan viuhkamaisen. Muoto syntyi siitä, että hirret ladottiin rakennettaessa samaan suuntaan. Kun hirsien paksummat päät ladottiin päällekkäin, muodostui rakennuksesta automaattisesti pulpettikattoinen.

Muuratsalon koetalosta tuli Alvarille ja Elissalle yksi elämän tärkeistä ja rakkaista kiintopisteistä, jonne he matkasivat lomailemaan joka kesä kuukauden ajaksi. Se merkitsi heille paikkaa, jossa saattoi unohtaa viralliset tittelit, kiristävät arkivaatteet ja keskittyä viettämään rentoa kesäelämää. Lomapäiviin kuului uimista, maalaamista sekä illanistujaisia vieraiden kanssa, usein viinilasin ääressä. Koetalossa kesäpäiviään viettivät myös monet Aallon laajaan ystäväpiiriin kuuluneet maailmankuulut arkkitehtiystävät.

Muuratsalon koetaloon pääsee tutustumaan kesäisin Alvar Aalto Museon järjestämillä opastetuilla kierroksilla.

Katso myös:

• Alvar Aallon suunnittelemat tuotteet >

Teksti: Anna-Kaisa Huusko Kuvat: Niclas Mäkelä