Maailmankuulu katalaanitaiteilija Joan Miró tunnetaan surrealistisista töistään, seitsemälle vuosikymmenelle ulottuneesta urastaan sekä arkkitehti Josep Lluís Sertin suunnittelemasta hämmästyttävästä ateljeestaan. Nykyisin Taller Sert on auki vierailijoille Palma de Mallorcalla.
ON VUOSI 1956 ja katalaanitaiteilija Joan Miró (1893–1983) on päässyt pitkän odotuksen jälkeen asettumaan unelmiensa ateljeehen Palma de Mallorcalle. Jo kuusissakymmenissä oleva taiteilija nauttii maailmanlaajuista suosiota, mutta ei tullut saarelle rentoutumaan – päinvastoin. Miró jatkaa kypsälläkin iällä väsymätöntä luomista ja kokeilua erilaisten työtapojen ja aiheiden parissa.
Mirólla oli aina ollut erityinen suhde Mallorcaan. Hän oli vieraillut saarella asuvan isoäitinsä luona jo varhaislapsuudesta lähtien, ja vuonna 1929 hän avioitui mallorcalaisen Pilar Juncosan kanssa. Miró asui Palman kaupungissa pysyvästi vuodesta 1956 aina kuolemaansa, vuoteen 1983 asti. Onneksemme monet hänen töistään ovat tänäkin päivänä esillä Mallorcalla, sillä Mirón toiveesta hänen ateljeensa on säilytetty pitkälti sellaisena kuin se oli hänen aikanaan.
Surrealistisen taiteen puutarhuri
Joan Mirón tie taidemaailman huipulle alkoi 1920-luvulla, jolloin hän ryhtyi luomaan ”unimaalauksia” – teoksia, joissa hän antoi alitajuntansa johdattaa piirtämistä. Hän liittyi ranskalaiseen surrealistiliikkeeseen ja ympäröi itsensä monialaisilla kansainvälisillä taiteilijoilla. Liikkeen perustajiin kuulunut runoilija Andre Breton jopa tituleerasi Miróa ”meistä kaikista surrealistisimmaksi”.
Miró kuvaili omaa työtapaansa sanoilla ”työskentelen kuin puutarhuri”. Tämä kuvaa hyvin hänen filosofiaansa ja tinkimätöntä työmoraaliaan. Mirólle olikin selvää, että hän tarvitsi tilan, jossa tehdä suuria määriä taidetta juuri itselleen sopivilla tavoilla.
Mirólle oli selvää, että hän tarvitsi tilan, jossa tehdä suuria määriä taidetta juuri itselleen sopivilla tavoilla.
”Mitä enemmän työskentelen, sitä enemmän haluan työskennellä”, Miró totesi jo vuonna 1938. Siihen mennessä hänellä oli selkeä visio suuresta työhuoneesta, jossa olisi runsaasti tilaa sekä hänen töilleen ja tarvikkeilleen että monipuoliselle kokoelmalleen, johon kuului koko liuta erilaisia esineitä ja muita inspiraation lähteitä. Oli kuitenkin odotettava vuoteen 1954 ennen kuin suunnitelma alkoi konkretisoitua: silloin Miró muutti Barcelonasta Palmalle ja palkkasi ystävänsä, arkkitehti Josep Lluís Sertin suunnittelemaan itselleen unelmiensa ateljeen.
Miró ja Sert olivat tavanneet jo vuonna 1932 ja todenneet heti, että heitä yhdistävät samat tavoitteet: arkkitehtuurin ja taiteen yhteensovittaminen sekä halu työskennellä tiiminä. Vuonna 1937 Sert suunnitteli Pariisin maailmannäyttelyyn Espanjan tasavallan paviljongin, johon Miró maalasi Niittäjä-nimisen muraalin, yhden uransa poliittisimmista töistä. Pari vuotta myöhemmin Sert joutui lähtemään maanpakoon Yhdysvaltoihin, joten työhuoneen suunnitteluprojekti käynnistyi kirjeitse, ja Mirón lanko Enric Juncosa vastasi työnjohdosta Palmalla.
Josep Lluís Sert: ”Arkkitehtuuri voi olla veistos jo itsessään”
Sert suhtautui arkkitehtuuriin veistoksellisista lähtökohdista ja tahtoi ateljeen olevan rakennus, joka mukautuisi ympäröivän maaston ominaispiirteisiin. Miró ohjeisti häntä pikkutarkasti kaikissa yksityiskohdissa. Huomioon oli otettava paitsi kaupungin sääolot myös sisätilojen vaatimukset ympäristön suhteen – esimerkiksi valon oli tultava pohjoisesta.
Huonejaon osalta Miró toivoi selkeää rajaa työskentelytilan ja teosten säilytystilan välillä, niin että valmiit maalaukset voitiin erottaa vielä työn alla olevista. Olennaista oli myös ottaa huomioon monien töiden suuri koko sekä taiteilijan tapa työskennellä usean eri teoksen parissa yhtä aikaa. Oli ehdottoman tärkeää, että työhuoneella olisi tarpeeksi tilaa niistä jokaiselle.
Sert suunnitteli rakennuksen, joka on äärimmäisen hyvin linjassa Mirón taideteosten kanssa.
Vaikka työhuone onkin varsin minimalistinen tila, Sert ei tahtonut antaa tiukkalinjaisen funktionalismin rajoittaa itseään. Sen sijaan hän suunnitteli rakennuksen, joka on äärimmäisen hyvin linjassa Mirón taideteosten kanssa. Studio on täynnä tätä vaikutelmaa vahvistavia kontrasteja sekä perinteiden ja uusien innovaatioiden sekoitusta. Vastapainoa betonirakenteelle antavat perinteikkäät välimerelliset materiaalit, kuten kivi ja savi. L-kirjaimen muotoinen rakennus on katettu holveilla, jotka tuovat tilaan liikkeen tuntua. Valkoiseksi käsitelty betoni on saanut seurakseen sinisiä, punaisia ja keltaisia puupintoja.
Miró jatkoi vastakohdilla leikkimistä täyttämällä työhuoneen moninaisilla luonnonelementeillä ja muilla tavaroilla, jotka ovat edelleen esillä. Maalausten, öljyvärien, vesivärien ja pensseleiden seasta voi löytää postikortteja, kiviä, perhosia, keramiikkaesineitä ja naamioita. Jotkin niistä voi helposti tunnistaa Mirón töiden innoittajiksi.
Vieraile Mallorcan Miró-kohteissa
Tuodakseen taiteellisen työnsä lähemmäksi yleisöä Miró perusti säätiön, jolle hän lahjoitti ateljeensa sekä sen sisältä löytyvät lukuisat taideteokset, esineet ja asiakirjat. Ateljeemuseossa vieraillessaan kävijät pääsevät näkemään monia Mirón maalauksia, piirroksia, veistoksia ja grafiikkaa ja nauttimaan samalla Josep Lluís Sertin upeasta arkkitehtuurista.
Mikäli suunnittelet vierailua Taller Sertiin, voit samalla käynnillä tutustua myös Fundació Miró Mallorca -säätiön muihin kohteisiin. Vuonna 1992 avautuneessa Moneo-rakennuksessa voi tutustua Mirón ja muiden nykytaiteilijoiden teoksiin ja veistospuutarhassa rentoutua Mirón veistosten ympäröimänä. Pihapiiristä löytyy myös 1800-luvun mallorcalainen maalaistalo Son Boter, jota Miró käytti suurimpien töidensä valmistamiseen, ja jonka seinää koristaa hänen alkuperäinen hiiligraffitinsa.
Kuka: Joan Miró
- Katalonialainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja keraamikko ja yksi 1900-luvun arvostetuimpia taiteilijoita. Pidetään yleisesti surrealismin johtohahmoina ja amerikkalaisen abstraktin ekspressionismin edeltäjänä.
- Syntyi Barcelonassa 1893 käsityöläisperheeseen: isä oli kello- ja kultaseppä, isoisä puuseppä. Perhe kannusti kaupalliselle uralle, ja Miró työskenteli muutaman vuoden kirjanpitäjänä, kunnes löysi todellisen kutsumuksensa ja aloitti taideopintonsa 1912.
- 1924 liittyi ranskalaiseen surrealistiryhmään ja alkoi tehdä yhteistyötä useiden kansainvälisten taiteilijoiden kanssa, työskenteli esim. taidemaalari Max Ernstin kanssa venäläisessä Romea ja Julia -balettituotannossa.
- Myös Katalonian kansantaide ja Espanjan sisällissota inspiroivat Miróa.
- 1958 suunnitteli Unescon päämajaan Pariisin keraamisen teosseinän, joka voitti Guggenheim International Award -palkinnon.
- Espanjassa on muutama yksinomaan Mirón tuotantoon keskittynyt museo: Fundació Miró Barcelonassa, Mas Miró in Mont-roig del Camp Tarragonassa sekä tässä jutussa esitelty Fundació Pilar i Joan Miró Mallorcalla. Mirón töitä on esitelty laajoissa retrospektiivinäyttelyissä mm. Ranskan modernin taiteen museossa ja New Yorkin MoMA:ssa.
- Miró kuoli joulupäivänä vuonna 1983 Palma de Mallorcalla.
Teksti: Irene de Mas Castanyer Kuvat: Irene de Mas Castanyer ja Miquel Julià