Perusteellisesti uudistuneella Olympiastadionilla 30-luvun funkkis kohtaa modernin muotoilun

Suomen suurin ja tunnetuin tapahtuma-areena Helsingin Olympiastadion on käynyt läpi mittavan remontin, jonka myötä stadionin 30-luvun funkkistyyli kirkastui ja tilojen kokonaispinta-ala lähes tuplaantui. Uudistustyö vaati tarkkaa tasapainoilua vanhan säilyttämisen ja uuden rakentamisen välillä.

Ilmakuva Helsingin Olympiastadionista
Uudistetun Olympiastadionin näkyvin piirre on katsomoa kiertävä uusi katos. Katutasosta tarkasteltuna stadionin kuuluisa siluetti näyttää kuitenkin samalta kuin ennenkin.

MAAILMAN KAUNEIMMAKSI OLYMPIASTADIONIKSI KUTSUTTU, 1930-luvulla rakennettu Helsingin Olympiastadion on avattu uudelleen yli neljä vuotta kestäneen mittavan remontin jälkeen. Ulkoasultaan kirkastunut ja tiloiltaan merkittävästi laajentunut stadion vihittiin käyttöön elokuussa 2020.

Suomen kansallishistoriallisesti tunnetuimpiin rakennuksiin kuuluva Olympiastadion oli vuosituhannen taitteessa kipeästi uudistuksen tarpeessa, ja 2010 tehdyssä kuntotutkimuksessa sen todettiin olevan jo lähellä käyttökieltoa. Vuonna 2016 käynnistyneissä uudistustöissä oli kolme keskeistä tavoitetta: saada uutta, maanalaista tilaa noin 20 000 neliön verran, rakentaa katsomon ylle uusi katos sekä säilyttää stadionin ikoninen siluetti ennallaan.

Historiakuva Helsingin Olympiastadionista
Yrjö Lindegrenin ja Toivo Jäntin suunnittelema Olympiastadion torneineen on erottamaton osa Helsingin kaupunkikuvaa. Stadion vihittiin käyttöön vuonna 1938.
Helsingin Olympiastadionin uusittu katsomo
Katsomon puupintainen katos antaa stadionille lämpimän tyylikkään viimeistelyn. Uudet istuimet on valmistettu ympäristöystävällisestä, suomalaisesta puukomposiitista.
Helsingin Olympiastadion
Stadionin rapatut julkisivut sekä betoni- ja tiilirakenteet on entisöity alkuperäisten piirustusten mukaan.

Olympiastadionin historia ulottuu lähes Suomen itsenäistymisen alkuaikoihin. Suomalaisten loistosuoritukset 1920-luvun urheilukisoissa loivat nuorelle kansakunnalle haaveen olympialaisten isännyydestä, ja olympiakelpoisen stadionin rakennuttamiseksi järjestettiin arkkitehtuurikilpailu. Voittajaksi valittiin Yrjö Lindegrenin ja Toivo Jäntin puhdaslinjaista funktionalismia edustava kilpailutyö, jonka omaleimaisin piirre on 72 metriin korkeuteen kohoava torni. Stadionin rakennustyöt aloitettiin 1934, ja urakka saatiin päätökseen kesällä 1938.

Helsingin kesäolympialaiset avattiin 19.7.1952 suomalaisten juoksijalegendojen johdolla. Paavo Nurmi kuljetti olympiatulen stadionille, ja Hannes Kolehmainen sytytti tulen tornin huipulle.

Suomen olympiahaaveet kävivät kuin kävivätkin toteen: Helsingin piti saada järjestettäväkseen jo vuoden 1940 kesäolympialaiset, mutta sodan vuoksi ne siirtyivät vuoteen 1952. Olympialaiset olivat sodanjälkeiselle Suomelle suuri näytön paikka ja valtava mediatapahtuma. Kisoihin osallistui lähes 5000 urheilijaa 69 maasta, ja itse Olympiastadionilla kisattiin ja rikottiin ennätyksiä yleisurheilussa, jalkapallossa ja ratsastuksessa. Kisojen aikaan stadionille pakkautui jopa 70 000 katsojaa.

Helsingin Olympiastadion
Puhtaan valkoisiksi maalatut betonipinnat henkivät 1930-luvun funkkiksen tunnelmaa ja stadionin alkuperäistä loistoa.
Ilmakuva Helsingin Olympiastadionista
Valmistumisensa jälkeen Olympiastadionia on remontoitu yhteensä kahdeksan kertaa. 1950-luvulla stadionia laajennettiin olympialaisia varten, ja vuosina 1990–1994 toteutettiin laaja peruskorjaus.

72 metriin kohoava torni tunnettiin aikoinaan myös nimellä maratontorni, sillä sen ilmestyminen maratonjuoksijoiden näkökenttään oli merkki loppukirin alkamisesta. 

Helsingin Olympiastadionin katsomo
Uudistuksen myötä katsomomaljan AV-tekniikka integroitiin katoksien ja katsomon takareunan rakenteisiin.

Uudistetun stadionin katsomokapasiteetti on 36 200 istuinta, ja konserttitilaisuuksiin mahtuu kaikkiaan 50 000 katsojaa. Uudistuksen myötä A-katsomon alkuperäinen betonikatos entisöitiin vanhaan asuunsa, ja kaarteiden ja takasuorien katsomot katettiin uudella, pehmeän virtaviivaisella katoksella. Uusi katos on saanut sisäpinnalleen puuverhoilun, ja penkkien materiaaliksi on valittu moderni puukomposiitti. Materiaalivalinnat kunnioittavat stadionin historiaa: 50-luvulla betonista stadionia laajennettiin sekä tilapäisillä että pysyvämmillä puurakenteilla.

Olympiastadionin tornipihan alle kätkeytyy lähes itse stadionin kokoinen ala uusia monitoimi- ja liikuntatiloja. Maan alle rakennettiin kaksi uutta liikuntasalia, auditorio, uudet pukuhuoneet, logistiikkakeskus sekä täysimittaiseksi juoksuradaksi muuntunut tekniikkatunneli. Vanhojen sisätilojen materiaalit ja värisävyt palautettiin puolestaan alkuperäisiin asuihinsa. Olympiastadion on suojeltu rakennus, joten Museovirasto valvoi 1930-luvun tunnelman ja vanhojen yksityiskohtien säilyttämistä tarkasti.

Projektin arkkitehtisuunnittelusta vastasi työyhteenliittymä K2S ja NRT yhteistyössä ruotsalaisen White Arkitekten -toimiston ja hollantilaisarkkitehti Wessel de Jongen kanssa.

Helsinki Design Week 2020 Olympiastadionilla
Urheilukisojen lisäksi uudistetulla Olympiastadionilla tullaan järjestämään myös konsertteja ja kulttuuritapahtumia, kuten vuoden 2020 Helsinki Design Weekin päänäyttely.

Helsinki Design Week 2020 Olympiastadionilla

OLYMPIASTADION TOIMII tapahtumapaikkana vuoden 2020 Helsinki Design Weekin päätapahtumalle, jossa nähdään yhteensä 19 eri installaatiota ja näyttelyä nykymuotoilijoilta ja -taiteilijoilta. Tämän vuoden päänäyttely pohtii, miten on mahdollista sovittaa yhteen kaksi hyvin erilaista ajatustapaa: Olympialiikkeen "nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin" -motto sekä modernille muotoilulle ominainen "vähemmän on enemmän" -ajattelu.

Helsinki Design Weekin aikana stadionilla järjestetään myös japanilaisten arkkitehtien kehittämä, maailmanlaajuisesti supersuosituksi tapahtumaformaatiksi noussut PechaKucha Night sekä taidetta ja urheilua leikkisillä tavoilla yhdistelevä Lasten Designviikonloppu.

Helsinki Design Weekin päänäyttely on avoinna Olympiastadionilla 11.–13.9.2020. Lasten Designviikonloppu järjestetään 12.–13. syyskuuta ja PechaKucha Night lauantaina 12. syyskuuta.

Teksti: Nora Uotila Kuvat: Stadion-säätiö / Wellu Hämäläinen ja Helsinki Design Week

Edellinen juttu
Seuraava juttu




Tilaa Finnish Design Shopin uutiskirje, niin kuulet heti uusista Design Stories -jutuista!

Tilaa uutiskirje

Rakkaudesta hyvään muotoiluun

Design Stories on Finnish Design Shopin oma nettijulkaisu, joka esittelee skandinaavisia koteja, klassikoita ja ajankohtaisia uutuuksia. Tervetuloa viihtymään seurassamme!

Siirry Design Storiesin etusivulle

Osta pohjoismaista muotoilua

Design Storiesin tarjoaa Finnish Design Shop, maailman suurin pohjoismaisen muotoilun verkkokauppa.

Siirry ostoksille Finnish Design Shopiin

Osta ja myy vintageaarteita

Franckly.com on Finnish Design Shopin ylläpitämä ja kuratoima käytettyjen designtuotteiden osto- ja myyntipaikka.

Tutustu Francklyn valikoimaan