Paimion parantola oli Alvar Aallon kansainvälinen läpimurtotyö ja funktionalistinen kokonaistaideteos. Nyt rakennus on heräämässä uuteen aikakauteen Paimion parantola -säätiön johdolla. Franckly Visits -palstalla vierailemme inspiroivissa arkkitehtuuri- ja designkohteissa – tervetuloa mukaan!
PAIMION PARANTOLA VALMISTUI vuonna 1933 paikaksi, jonne tuberkuloosipotilaat saapuivat asumaan ja toipumaan kuukausiksi, jopa vuosiksi. Kun tautiin ei ollut lääkehoitoa, hoidettiin potilaita tarjoamalla heille mahdollisimman miellyttävä ja paranemista tukeva ympäristö. Potilaiden päivät koostuivat aurinkokylvyistä ulkoparvekkeilla, puurokuurista, puhdetöistä ja levosta.
Alvar ja Aino Aallon suunnittelema parantola tuntuu yhä tänä päivänä huokuvan parantavaa positiivisuutta.
”Aalto suunnitteli Paimiosta lempeän ja inhimillisen paikan. Juuri se tekee Paimiosta erityisen”, sanoo arkkitehti ja Paimion parantola -säätiön johtaja Henna Helander.
Paimion parantolassa hoidettiin tuberkuloosipotilaita aina 1960-luvulle saakka, jonka jälkeen se muutettiin sairaalaksi. Yllättäen vuonna 2018 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ilmoitti laittavansa kiinteistön myyntiin. Arkkitehtuurinystävien keskuudessa heräsi pelko, mitä kansainvälisesti tunnetulle funktionalismin merkkiteokselle tapahtuisi.
Rakennuksen kohtalo oli hetken vaakalaudalla, kunnes lokakuussa 2020 parantola, ympäröivät maa-alueet ja sisustus siirtyivät uuden Paimion parantola -säätiön haltuun. Säätiön taustalla olivat valtio, Turun ja Paimion kunnat, Alvar Aalto -säätiö sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.
Sairaalaksi Paimion parantola ei enää palaa, vaan tiloihin on suunnitteilla aivan uudenlaista toimintaa.
Nyt säätiön tehtävänä on vetäjänsä Henna Helanderin johdolla siirtää paikka uuteen aikakauteen. Sairaalaksi se ei enää palaa, vaan tiloihin on suunnitteilla aivan uudenlaista toimintaa. Haaste on iso, sillä pinta-alaa on peräti 15 000 neliötä ja pelkät ylläpitokulut ovat vuodessa miljoonaluokkaa.
Säätiö hallinnoi nyt kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta ja ensimmäisiä askeleita on jo otettu. Kesästä 2021 lähtien parantola on ollut jälleen avoinna vierailijoille.
Siellä on järjestetty opastettuja kiertokäyntejä ja uuden näyttelyn kautta kävijät pääsevät kurkistamaan Alvar ja Aino Aallon suunnittelutyöhön, alkuperäisiin potilashuoneisiin sekä tuberkuloosipotilaiden arkeen. Vanhaan potilassiipeen avattiin myös kahvila.
Paimion parantola -säätiö haluaa herätellä koko rakennuksen uudelleen henkiin.
Mutta nämä ovat Helanderin mukaan vasta ensiaskelia, sillä tulevaisuudessa säätiö haluaa herätellä koko rakennuksen uudelleen henkiin. Tavoitteena on kehittää Paimiosta paikka, joka kokoaa yhteen monitieteellisesti tulevaisuuden haasteita, kuten ilmastokriisiä, kiertotaloutta ja ihmisten hyvinvointia, ratkovia tahoja.
”Paimio on aina ollut paikka, jossa on parannettu ihmisiä ja maailmaa monialaisesti. Jo Alvar Aalto suunnitteli rakennuksesta instrumentin tuberkuloosin hoitoon. Nyt teemme Paimiosta instrumentin, joka ratkoo yhteiskunnallisia ongelmia”, selittää Helander.
Henna Helanderin visioissa rakennus täyttyisi yritysten showroomeista, tieteentekijöistä, designin ja kiertotalouden yrityksistä, co-working tiloista, tiede- ja kulttuuritapahtumista, myymälöistä, residenssitoiminnasta, muotoilu- ja kuvataidenäyttelyistä sekä toimistoista. Se olisi siis eräänlainen parantolan seinien sisään kasvanut Helsingin Kaapelitehdas tai Tallinnan Telliskivi, tiedemaailmalla terästettynä.
Lisäksi Helander uskoo, että arkkitehtuurin merkkiteos vetää puoleensa kotimaisia ja kansainvälisiä designmatkailijoita. Heitä varten säätiö etsii hotelliyrittäjää, joka ottaisi käyttöönsä kaksi ylintä kerrosta.
”Käymme keskusteluja lukuisien yrityksien ja instituutioiden kanssa. Kiinnostus Paimiota kohtaan on nyt selvästi herännyt, mutta moni asia on vielä auki”, selittää Helander.
Mutta on konkreettisia avauksiakin luvassa. Entisiin sairaanhoitajien asuinrakennuksiin avautuu Airbnb-tyyliin toimiva yöpymispaikka, jonka asunnot sisustetaan osin designalan yhteystyökumppaneiden kanssa. Majoitusta on tarjolla näillä näkymin jo loppuvuonna, ja lisää asuntoja valmistuu keväällä 2022. Lisäksi tiloihin on tulossa tasokas ruokaravintola.
Kesäksi 2022 Helander lupaa entistä laajempaa ja monipuolisempaa näyttelytarjontaa. Tulossa on ainakin Alvar Aallon parantolaan suunnittelemaa designia keräilijä Pertti Männistön mittavasta Aalto-kokoelmasta, sekä sen rinnalle uutta nykymuotoilua.
”Muutoksia pitää uskaltaa tehdä, sillä tarkoitus ei ole museoida koko rakennusta.”
Mutta millaista sitten on kehittää uutta liiketoimintaa arkkitehtuurin merkkiteokseen, jota pitäisi samaan aikaan suojella?
”Haluamme säilyttää paikan ainutlaatuisen hengen ja ikoniset tilat. Osittain korjaamme tiloja alkuperäiseen muotoon, ja palautamme esimerkiksi sisätilojen vahvat värit. Teemme läheistä yhteistyötä Museoviraston kanssa. Muutoksia pitää uskaltaa tehdä, sillä tarkoitus ei ole museoida koko rakennusta. Tämän pitää olla elävä paikka, joka on samalla meidän omassa ajassamme kiinni. Rakennukseen mahtuu mielestäni myös uutta estetiikkaa.”
Paimion parantolan uusi aikakausi on nyt lähtökuopissa. Jos säätiön ja Helanderin visiot kantavat, pitäisi Paimion olla jo parin vuoden päästä kymmeniä tuhansia matkailijoita houkutteleva kulttuurimatkailukohde ja elämää pursuava tulevaisuuden talo.
Entä uskaltaako säätiön johtaja kurkistaa vielä kristallipalloon ja katsoa, millaiselta paikassa näyttää viiden vuoden kuluttua?
”Uskon, että Paimion parantolasta on tullut Suomen käänteentekevin rakennus. Ei vain Aallon arkkitehtuurin ja designin takia vaan sen vuoksi, että siellä on aina uutta, yllättävää nähtävää.
Katso myös:
• Alvar Aallon tuotteet Francklyssä >
• Aino Aallon tuotteet Francklyssä >
• Paimion parantolan nettisivut >
Teksti: Anna-Kaisa Huusko Potretti: Kanerva Mantila Kuvat: Antti Vettenranta