Säynätsalon kunnantalo rakennettiin 1950-luvun alussa vain 3000 asukkaan paikkakunnan kunnantaloksi. Nykyisin taloon pääsee tutustumiskäynneille ja sen vierashuoneissa voi yöpyä. Tutustu kunnantaloon Design Storiesin matkassa!
SÄYNÄTSALON KUNNANTALOA on sanottu arkkitehti Alvar Aallon (1898–1976) kauneimmaksi rakennukseksi. Sen arkkitehtuurin voima syntyy inhimillisestä mittakaavasta, hienovireisestä tilasuunnittelusta, maanläheisistä materiaaleista, luonnonläheisyydestä ja taitavasta valon käsittelystä.
Säynätsalon kunnantalon suunnittelu käynnistyi vuonna 1948, kun Päijänteen saaressa sijainnut noin 3000 asukkaan Säynätsalo ryhtyi kaavailemaan kunnantaloa. Saariyhdyskunta oli irrottautunut omaksi kunnakseen parikymmentä vuotta aiemmin, eikä sillä ollut vielä omaa kunnantaloa.
Kunnantalosta haluttiin paikkakunnan keskus, jossa olisi viraston lisäksi muitakin palveluja kuten kirjasto, apteekki, pankki, muutama myymälä sekä asuntoja. Vuonna 1949 järjestetyssä arkkitehtuurikilpailussa, johon Alvar Aallon lisäksi kutsuttiin kaksi muuta arkkitehtiä, pyydettiin suunnittelemaan selkeä kolmekerroksinen rakennus, jossa toiminnot oli jaettu omiin kerroksiin.
Aalto päätyi Curia-nimisessä ehdotuksessaan kuitenkin toisenlaiseen ratkaisuun. Yksinkertaisen kerrostalomassan sijaan hän suunnitteli atriumpihan ympärille kiertyvän rakennuksen, jossa tilat oli jaettu neljään siipeen. Ensimmäiseen kerrokseen hän sijoitti liiketiloja, joihin oli kulku suoraan ympäröiviltä pihoilta. Keskelle jäävän atriumpihan Aalto korotti poikkeuksellisesti toisen kerroksen korkeudelle. Kunnanvirasto kietoutui tämän intiimin piha-alueen ympärille.
Säynätsalon kunnantalossa yhdistyvät maanläheiset materiaalit, luonnonläheisyys ja Alvar Aallon hienovireinen tilasuunnittelu.
Rakennuksen monumentaalisin osa oli kolmanteen kerrokseen sijoitettu kunnanvaltuuston istuntosali, jossa katto kohosi peräti 17 metrin korkeuteen. Se korosti tilan arvokkuutta ja antoi koko rakennukselle ylvään ilmeen.
”Maailman kuuluisimmassa ja kauneimmassa kaupungintalossa Sienassa on 16 metriä korkea istuntosali. Minä ehdotan, että me rakennamme 17-metrisen”, perusteli Aalto. Hänen mielestään korkeassa tilassa myös tehtiin parempia päätöksiä.
Säynätsalon kunnantalo oli Aallon uralla rakennus, jonka suunnittelussa hän otti aivan uudenlaisen suunnan. Aalto etääntyi aiemmasta tehokkuutta, järkiperäisyyttä ja yksinkertaisuutta korostaneesta funktionalismista. Hänen arkkitehtuuriinsa tuli uudenlaista lämpöä ja ilmeikkyyttä.
Aallon arkkitehtuuriin tuli uudenlaista lämpöä ja ilmeikkyyttä Säynätsalon kunnantalon suunnittelun myötä.
Uusi lähestymistapa näkyy arkkitehtuurissa luonnonläheisyytenä. Rakennuksen jokaisesta ikkunasta avautuu harkittu näkymä ympäröivään luontoon tai suojaisalle sisäpihalle. Rakennus oli myös mittakaavaltaan inhimillinen, tilat oli suunniteltu vaihteleviksi ja materiaalivalinnatkin ovat maaläheisiä: punatiiltä, puuta, kuparia ja kiveä.
Alvar Aalto jatkoi seuraavissa suunnittelukohteissaan Säynätsalon kunnantalossa löytämäänsä pehmeämpää linjaa. Hänen 1950-luvun niin sanotun punatiilikauden muita merkkirakennuksiaan ovat esimerkiksi Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu (1951–1955) ja Helsingissä Kulttuuritalo (1952–58) sekä Kansaneläkelaitoksen pääkonttori (1953–56).
Apuna Säynätsalon kunnantalon suunnittelussa Aallolla oli samana vuonna toimistoon palkattu nuori arkkitehti Elsa Mäkiniemi (myöhemmin Elissa Aalto, 1922–1994). Leskeksi vuonna 1949 jääneen Alvar Aallon suhde apulaiseensa syveni Säynätsalon suunnittelutyön aikaan ja pariskunta avioitui vuoden 1952 lopulla. Ehkä jotain tuosta uudesta, toiveikkaasta elämänvaiheesta siivilöityi myös rakennukseen.
Sisustussuunnittelussa Aaltoa avusti puolestaan Artekissa työskennellyt Maija Heikinheimo (1908–1963). Aallon suunnittelutyö ulottui itse rakennuksen lisäksi sisustuksen yksityiskohtiin saakka. Niin huonekalut, valaisimet kuin muutkin detaljit suunniteltiin taloa varten. Ehkä juuri siksi Säynätsalon kunnantalosta muodostuu harvinaisen eheä ja harmoninen kokonaisuus, joka on nostanut sen yhdeksi modernin arkkitehtuurin merkkirakennuksista.
Nykyisin Säynätsalo on osa Jyväskylän kaupunkia ja kunnantalo ei ole enää alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Rakennus on kesäisin avoin vierailijoille ja sen vierashuoneissa voi yöpyä ympäri vuoden.
Lisätietoja majoituksesta ja ajankohtaiset aukiolotiedot: www.tavolobianco.com.
Katso myös:
• Alvar Aallon suunnittelemat tuotteet >
Teksti: Anna-Kaisa Huusko Kuvat: Niclas Mäkelä