Alvar Aalto oli mukana suunnittelemassa modernin taiteen museo Kunstenia Tanskaan. Rakennus valmistui vuonna 1972 ja palvelee peruskorjauksen jälkeen nykytaiteen ystäviä entistäkin kokonaisvaltaisemmin.
MODERNIN TAITEEN MUSEO Kunsten on erityinen paikka Tanskan Aalborgissa. Kunsten ei ole vain taidemuseo, jonka kokoelmiin kuuluu yli 4000 nykytaiteen teosta, vaan sitä voi pitää myös arkkitehtonisena mestariteoksena.
Museon suunnittelusta vastasivat Alvar Aalto, Elissa Aalto sekä tanskalainen arkkitehti Jean-Jacques Baruël. Kolmikko voitti ehdotuksellaan Aalborgin taidemuseon arkkitehtuurikilpailun vuonna 1958. Baruël oli tutustunut Aaltoihin työskennellessään Aallon arkkitehtitoimistossa Helsingin Munkkiniemessä vuosina 1948–54. Tuona aikana Baruël osallistui muun muassa Kansaneläkelaitoksen, Otaniemen Teknillisen korkeakoulun sekä Säynätsalon kunnantalon työstämiseen.
Taidehistorioitsija Anne-Maija Malmisalo-Lensu tutki pro gradu -tutkielmassaan Alvar Aallon museosuunnitelmat 1928–1958 kuutta Alvar Aallon suunnittelemaa museorakennusta, joista yksi oli Kunsten. Malmisalo-Lensun mukaan Aallot ja Baruël hahmottelivat yhdessä museon peruslinjat aluksi Helsingissä, jonka jälkeen Baruël jatkoi kilpailuluonnosten työstämistä Kööpenhaminassa.
Baruël piti prosessin aikana Aaltoihin tiiviisti yhteyttä kirjeitse, ja hän myös matkusti Helsinkiin suunnitelmien edetessä. Baruël viimeisteli piirustukset yhdessä Elissa Aallon kanssa Kööpenhaminassa vuonna 1958, ja museon rakennustyöt aloitettiin helmikuussa 1968. Rakennustöiden aikana Baruël oli päävastuussa yhteydenpidosta taidemuseon ja muiden viranomaisten kanssa. Kunsten valmistui lopulta vuonna 1972.
”Kunstenin museoprojekti oli lähtökohtaisesti enemmän Baruëlin kuin Aallon, mutta Aalto antoi kaikelle hyväksyntänsä ja oli myös suunnittelussa jonkin verran mukana”, Malmisalo-Lensu sanoo.
Modernistiset periaatteet
Aallot ja Baruël suunnittelivat museorakennuksen, jolla oli selkeä ja soljuva pohjapiirros – näin museokävijän oli helpompi navigoida. Valolla oli suunnitelmissa myös tärkeä sija, ja päämääränä oli pystyä valaisemaan museon tiloja luonnonvalolla mahdollisimman hyvin.
Arkkitehtien tavoitteena oli luoda taiteen ja arkkitehtuurin välille toimiva vuorovaikutus sekä muodostaa yhteys ympäröivään luontoon. Sisä- ja ulkotilan välistä rajaa häivytettiin tarkoituksella, ja aulan suurista ikkunoista avautuukin näkymä rakennusta ympäröivään veistospuistoon.
Arkkitehdit häivyttivät sisä- ja ulkotilan välistä rajaa isoilla ikkunoilla, joista avautuu näkymä ympäröivään puistoon.
Museorakennuksen kattorakenteet suunniteltiin kaareviksi, jotta suora auringonvalo ei vahingoittaisi taidekokoelmia. Pienimmät näyttelytilat suunniteltiin myös niin, että niihin suuntautuu vain epäsuoraa luonnonvaloa. Näin luotiin valoisa ja kutsuva tunnelma tilaan eikä riskeerattu herkkien taideteosten säilymistä.
Kunsten tarjoaa kestävät puitteet taiteesta nauttimiseen. Museossa on käytetty arvokkaita ja kestäviä rakennusmateriaaleja, kuten marmoria, messinkiä ja kuparia. Rakennuksen perusluonne ei kuitenkaan ole ylenpalttinen vaan tahdikas.
Marmorista, messingistä ja muista arvokkaista rakennusmateriaaleista huolimatta museon perusluonne ei ole ylenpalttinen vaan tahdikas.
Malmisalo-Lensun mukaan Aalto suunnitteli Kunstenia varten kalusteita, kuten lipunmyyntipiste, naulakot ja luentosalin penkit. Rakennuksen kamarimusiikkihuoneeseen, nykyiseen kirjastoon, suunniteltiin myös akustiset verhot. Osa näistä alkuperäisistä kalusteista on myöhemmin kuitenkin korvattu uusilla tai siirretty muualle museon peruskorjauksen yhteydessä.
”Kunsteniin suunniteltiin monenlaisia valaisimia eri tiloihin, niin sisälle kuin ulos. Myös Artekin valaisimia käytettiin, esimerkkinä Kultakellot museon kahvilassa”, Malmisalo-Lensu toteaa.
Peruskorjaus ja uudelleentulkinta
Vuonna 2016 Kunsten avattiin uudelleen lähes kahden vuoden peruskorjauksen jälkeen. Kuluneen neljänkymmenen vuoden aikana rakennus alkoi olla kunnostuksen ja uudistuksen tarpeessa. Rakennuksen turvallisuus tuli päivittää ajan tasalle ja tarvittiin myös lisätilaa opetukselle, näyttelytoiminnalle sekä hallinnolle. Samalla haluttiin herätellä Aallon ja Baruëlin perusajatuksia rakennuksesta.
Kunnostuksen aikana museon näyttelytiloja nykyaikaistettiin ja laajennettiin, sekä tuotiin museo takaisin Euroopan museoiden parhaimmistoon. Nyt Kunstenilla on jälleen mahdollisuus houkutella ja kuratoida teoksia museoista ympäri maailmaa, unohtamatta museokävijöiden mahdollisuutta kokea rakennus vieläkin kokonaisvaltaisemmin.
Peruskorjauksen aikana kunnostettiin myös museoon kuuluva veistospuisto sekä rakennettiin ulkoterassi. Kunstenia ympäröivä veistospuisto muodostaakin kohteesta ainutlaatuisen kokonaisuuden. Puisto on aidattu valkoisella tiilimuurilla, joka on katettu kuparipellillä. Puistossa sijaitsee myös Aallon arkkitehtuurille tyypillinen amfiteatterimainen katsomo, joka mahdollistaa tapahtumien järjestämisen veistosten ja puiden katveessa.
Kunstenin nykytaiteen museo on epäilemättä skandinaavisen modernismin arkkitehtoninen mestariteos. Taidemuseo sai suojelupäätöksen vuonna 1995.
Mikä: Kunsten
- Kunsten on vuonna 1972 avattu modernin taiteen museo, jossa taiteen lisäksi koetaan arkkitehtuuria.
- Museo sijaitsee Tanskan Aalborgissa. Matka taittuu lentäen Kööpenhaminasta Aalborgiin alle tunnissa.
- Museon ovat suunnitelleet yhteistyössä Alvar Aalto, Elissa Aalto sekä tanskalainen arkkitehti Jean-Jacques Baruël.
Kunsten, Kong Christians Allé 50, Aalborg, Tanska
Katso myös:
• Kaikki Alvar Aallon suunnittelemat tuotteet >
• Kaikki Skagerakin tuotteet >
Toimitus: Elina Tuokko Kuvat: Skagerak